Hyppää sisältöön

Hypotermia vedessä – hengenvaarallinen kylmyys (osa 1)

Hypotermialla tarkoitetaan
normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Ellei
jäähtymistä pystytä pysäyttämään, seuraa kylmäkuolema. Suomen ilmasto-oloissa
hypotermian riski on suurin syys- ja talvikuukausina. Tapaturmaiseen
hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes 100 ihmistä.

Useat eri syyt altistavat ihmisen
hypotermialle. Tavallisesti uhrina on vahvasti huumautunut, humaltunut tai
lääkeyliannostuksen nauttinut henkilö, joka on jäänyt kylmään ulkoilmaan.
Harvinaisempi uhri on retkeilijä tai eksynyt lapsi. Veden varaan joutunutta
uhkaa hypotermian lisäksi kylmäsokki. Vesillä liikuttaessa hypotermialle
altistuvat etenkin, veneilijät, kalastajat ja lapset sekä talvella jäillä
liikkujat. Voimakkaimmin ja nopeimmin jäähtyminen tapahtuu kylmässä vedessä.

–    Viileässä vedessä hypotermian vaara on lähellä
ilman oikeanlaisia suojavarusteita esim. pelastautumispukua. Mitä viileämpää vesi
on, sitä nopeammin hypotermia kehittyy. Kaikilla vesillä liikkujilla on akuutin
hypotermian vaara sekä talvella että kesällä. Moni veden varaan joutuneista
menehtyy, ennen kuin apu saadaan paikalle, kertoo Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Kuva 1. Vähitellen kylmän kangistaessa lihakset, uhri ei pysty enää pitämään päätään pinnalla

Hypotermian todennäköisyys kasvaa, mitä pidempään
ihminen on veden varassa

Akuutti hypotermia on vaarana, ihmisen
pudottua tapaturmaisesti kylmään veteen. Ihminen kokee kylmävesialtistuksessa
fysiologisia stressivasteita, joiden luonne riippuu veden lämpötilan lisäksi siitä,
kauanko ihminen on vedessä (immersion kesto). Eloonjäämisen kannalta
ensimmäiset hetket vedessä ovat kriittisimmät. Akuutissa hypotermiassa, jossa
ihminen on joutunut veden varaan, on altistumisaika yleensä 30 minuutin ja 6
tunnin välissä, riippuen vallitsevista olosuhteista ja ihmisen yksilökohtaisista
ominaisuuksista.

Hypotermia luokitellaan lieväksi
(34-35°C), kohtalaiseksi (30-34°C) ja vaikeaksi (<30°C). Elimistön
lämpötilan laskiessa ihmiselle kehittyy hypotermian oireita, joiden
esiintyminen riippuu hypotermian asteesta.

Kylmyys
vaikuttaa useimpiin elinjärjestelmiin ja niiden toimintaan. Normaalit elimistön
toiminnot alkavat heikentyä, kun sisäelinten lämpötila laskee alle 36°C:seen.
Tapaturmaisesti kylmään veteen joutuneen aikastrategia voidaan jakaa
kylmäsokkiin, lyhyt- ja pitkäkestoiseen immersioon.

Kylmäsokki
(0-3 min veden varassa)

Ihmisen
pudottua yllättäen kylmään veteen, laukaisee ihon ja ääreisosien
kylmäreseptoreiden yhtäkkinen ärsytys joukon vasteita, joita kutsutaan
yhteisnimellä kylmäsokki. Elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien
ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Paniikki
ja pakokauhun tunne saavat uhrin haukkomaan henkeä, jolloin uhri vetää helposti
vettä keuhkoihinsa. Liikahengityksen seurauksena veren hiilidioksidipitoisuus
laskee, mikä heikentää tajunnan tasoa. Veden varaan joutuneella on yleensä
vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen
todennäköisyys lisääntyy.

Hengitysmuutosten
kanssa samanaikaisesti sydämen sykintätaajuus nousee, minuuttitilavuus suurenee
ja stressihormonien eritys lisääntyy. Vasteena ihon lämpötilan nopealle
laskulle ääreisverenkierto supistuu nostaen valtimopainetta, jolloin sydämeen
ja keuhkoverenkiertoon kohdistuva kuormitus kasvaa. Seurauksena voi olla, kammiovärinää,
rytmihäiriöitä, nesteen kertymistä keuhkoihin ja sydänpysähdys.

–  Kylmäsokkiin menehtyy
Suomessa vuosittain useita ihmisiä vesillä sattuneissa onnettomuuksissa.
Luotettavia tilastoja ei ole, sillä kylmäsokkikuolemat tilastoidaan yleensä
hukkumisina. Säännöllinen kylmävesialtistus lieventää sokkivasteita. Vesillä
paljon liikkuvien kannattaakin totuttautua kylmävesialtistuksiin kylmillä
suihkuilla tai uimalla säännöllisesti kylmissä vesissä, sanoo Nieminen.

Lyhytkestoinen
immersio (3-30 min veden varassa)

Lämpötilan laskiessa elimistö
lisää lämmöntuotantoa aineenvaihdunnan ja lihasvärinän avulla. Epämääräisiä varhaisoireita
ovat väsymys, sammalteleva puhe, nälkä, huonovointisuus, puhumattomuus,
huonotuulisuus ja sekavuus. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, fyysinen ja
psyykkinen kunto, nestevajaus, väsymys, alkoholi ja sairaudet.

Uiminen
voi tapaturmaisen immersion alussa hyperventilaatiovaiheen aikana olla
mahdotonta. Kyky rauhoittua ja tasaannuttaa hengitys mahdollistaa
uintiliikkeet. Kylmässä vedessä uinti on kuitenkin hidasta, sillä uintiasento
on pysty ja uintiliikkeet rauhattomia.

Jäähtymisen
edetessä keskushermoston kontrollikyky heikentyy, jolloin uintiliikkeiden
koordinointi vaikeutuu. Vähitellen uinnin liukuvaihe lyhenee ja lopulta sitä ei
ole. Pelastautuminen vedestä vaikeutuu, sillä motorinen toimintakyky heikkenee,
voima vähenee ja aivotoiminta hidastuu. Nousu lautalle, veneeseen, jäälle tai
rannalle voi tässä vaiheessa olla jopa mahdotonta.

–    Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin
nopeasti. Suurin osa ihmisistä menettää muutamassa
minuutissa toimintakykynsä 5°C vedessä. Vähitellen kylmän kangistaessa
lihakset, uhri ei pysty enää pitämään päätään pinnalla. Ilman suojavarusteita
kylmän veden varaan joutunut hukkuu todennäköisesti 10-15 minuutissa, sanoo
Nieminen.

Pitkäkestoinen
immersio (yli 30 min veden varassa)

Hypotermian
todennäköisyys kasvaa immersion pitkittyessä. Kevyesti pukeutunut ihminen
vaipuu tajuttomuuteen keskimäärin alle 15 minuutissa, jos vesi on lähellä 0°C.
Terve nuori ihminen saattaa selviytyä alle 5°C vedessä jopa 45-60 minuuttia,
jos hän pysyy paikallaan.

Sisäelimistön jäähtyessä
kohtalaisen hypotermian asteelle, heikkenevät arvostelu- ja arviointikyky,
vilunväristykset lakkaavat ja uhrin tajunnantaso laskee.

Suurin osa ihmisistä vaipuu
tajuttomuuteen, kun sisäelinten lämpötila laskee alle 30°C. Tällöin myös
sydämen sähköinen toiminta häiriintyy vaikeasti, raajat jäykistyvät ja
lihasvärinä lakkaa. Vaikeassa hypotermiassa kipuun reagointi häviää, verenpaine
romahtaa ja voimattomuus valtaa kehon. Sydämen lämpötilan laskiessa alle 25°C, seuraa
hermojen johtumishäiriöstä kuolemaan johtava sydämen kammiovärinä.

Ihminen kaipaa lämpöä. Ilman
oikeanlaisia suojavarusteita kylmässä vedessä on mahdollista pysyä hengissä vain
muutamista minuuteista muutamiin tunteihin. Pelastautumispuvuilla ja pelastusliiveillä saa
lisäaikaa selviytyä. Paksu vaatetus ja erityisesti vesillä liikkuville
kehitetyt pelastuspuvut hidastavat jäähtymistä ja lisäävät tapaturmaisesti
veden varaan joutuneen hengissäselviytymisaikaa useilla tunneilla.

–   Paljon vesillä liikkujien tulisi ehdottomasti investoida
korkealaatuisiin suojavarusteisiin (www.ursuit.fi).
Tosiasia on, että kylmä tappaa. Kun suojautuu hyvin, tiedostaa vaarat sekä
välttää turhat riskit, voi turvallisin mielin nauttia suomen kauniista vesistöistä, sanoo Nieminen.

Hypotermisen uhrin auttaminen: http://www.viisaastivesilla.fi/etusivu/pelastu_ja_pelasta/jaalla/hypotermia (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lähteet:

Brown, DJ. ym. 2012.
Accidental hypothermia. The New England Journal of Medicine
2012;367(20):1930-8.

Ilmarinen,
R. ym. 2011. Hypotermia – kylmän haitat työssä ja vapaa-aikana. Työterveyslaitos.
Tampereen yliopistopainos Oy – Juvenes print. Tampere 2011.

Nyyssönen,
T. 2013. Hypotermisen potilaan hoito. Finnanest 2013; 46 (2). (http://www.finnanest.fi/files/nyyssonen_hypotermiapotilaan_hoito.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.))