Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä keräämien ennakkotilastojen mukaan kesäkuussa hukkui 24 ihmistä. Hukkuneista 14 oli miehiä, kolme naista ja seitsemässä tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Kahdeksan hukkumisista tapahtui uidessa, kuusi hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä ja 10 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Suomessa on tammi-kesäkuun aikana hukkunut 43 ihmistä.
- Valitettavasti hukkumisten ja vaaratilanteiden määrä kasvoi kesäkuussa huomattavan paljon. Hukkuneita oli kesäkuussa peräti 11 enemmän kuin vuonna 2023. Hukkumisten lisäksi läheltä piti -tilanteita, joissa apu ehti paikalle ajoissa, oli kymmeniä. Näitä onnellisesti päättyneitä tilanteita yhdisti se, että joku näki tilanteen ja hälytti apua tai osasi itse auttaa. Veneellä liikkujilla oli myös pääsääntöisesti pelastusliivit oikein päälle puettuna, mikä antoi riittävästi lisäaikaa pelastustoimille, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
Kesäkuun hukkumiskuolemista tapahtui kahdeksan Länsi- ja Sisä-Suomessa, kuusi Etelä-Suomessa, viisi Lounais-Suomessa, kolme Itä-Suomessa, yksi Lapissa ja yksi Pohjois-Suomessa. Tämän vuoden hukkuneista 26 on miehiä, 5 naisia ja 12 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna kesäkuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 13 ihmistä ja tammi-kesäkuussa 30 ihmistä.
Hukkuva on vaikea tunnistaa
Hukkuvan tunnistaminen ei ole aina helppoa. Hukkuva pystyy harvoin huutamaan apua. Kaikki energia kuluu pinnalla pysymiseen. Joku voi näyttää kiipeävän näkymättömiä tikkaita ylöspäin. Kädet voivat räiskähtävät kerran pinnalla tai voi näyttää siltä, että ihminen vain sukeltaa. Joskus hukkuva voi myös näyttää tekevän kuperkeikkoja vedessä. Sairaskohtauksen saanut voi vain vajota pinnan alle.
- Yksi hyvä tapa varmistaa, onko joku hädässä vedessä, on kysyä, onko kaikki hyvin. Mikäli vastausta ei kuulu, on syytä ryhtyä toimeen. Ensimmäisenä on tärkeää hälyttää lisäapua ja tehdä pelastustilanne näkyväksi muille. Tämän jälkeen tulee rauhoitella uhria, etsiä jokin kelluttava apuväline mukaan ja lopuksi pelastaa uhri. Apuvälineen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä hukkuvan suunta on usein ylöspäin ja ilman apuvälinettä lähestyessä hukkuva voi painaa pelastettavan myös pinnan alle, muistuttaa Hiltunen.
- Hukkumiset ovat ehkäistävissä, kun muistetaan toimia oikein veden äärellä. Käytetään pelastusliivejä. Tunnistetaan omat ja läheisten terveysongelmat sekä toimintakyky. Huolehditaan, että lähellä on auttamiskykyinen henkilö, eikä mennä päihtyneenä veteen tai vesille. Lisäksi muistetaan olla varsinkin lasten kanssa läsnä ja valvoa rannalla pulikoivia lapsia riittävän lähellä, käsivarren mitan päässä.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, sekä vesikulkuneuvoilla, erityisesti soutuveneillä, liikkumisen yhteydessä hukkuneet nousevat esiin kesäkuukausien tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Suurin osa näistä hukkumisista voitaisiin välttää oikealla turvallisuusasenteella, pelastusliivejä käyttämällä ja olemalla vesillä selvin päin.
Lisätietoja:
Anne Hiltunen, vesiturvallisuusasiantuntija, SUH
044 018 1879 / anne.hiltunen(at)suh.fi
Ajankohtaiset hukkumistilastot 2024
Lue lisää vesiturvallisuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Hukkuva ei näytä hukkuvalta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
