Aluehallintovirastot ovat nykyisen vakavan koronaepidemiatilanteen perusteella määränneet suljettavaksi liikuntaan, urheiluun ja virkistäytymiseen käytettäviä sisätiloja eri puolella Suomea. Alueelliset rajoitukset vaihtelevat eri sairaanhoitopiirien alueella, mutta monin paikoin sulkupäätös koskee myös uimahalleja.
Uimahallien rajoitukset heikentäneet toimintarajoitteisten henkilöiden toimintakykyä
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) teki viime huhtikuussa kyselyn koronapandemian aikaisten uimahallien sulkemisten vaikutuksista kuntouttavaan toimintaan. Jo tuolloin noin 80 prosenttia lähes 900 vastaajasta arvioi uimahallien sulkujen aiheuttaneen pitkäkestoisia vaikutuksia heidän terveydentilaansa ja toimintakykyynsä.
Nyt ollaan jälleen tilanteessa, jossa uimahalleja on suljettu ja monilla vammaisilla ja muilla erityisryhmiin kuuluvilla ihmisillä on suuri huoli toimintakyvystään. Onko edessä taas viikkojen tai jopa kuukausien mittainen tauko uimahallissa tapahtuvaan kuntoutukseen ja liikuntaharjoitteluun?
Koronapandemia on jo vähentänyt toimintarajoitteisten ihmisten liikkumista muuta väestöä enemmän.
– Kaikki eivät voi siirtyä liikkumaan ulos, vaan uimahalleissa ja vedessä tapahtuva säännöllinen kuntoutus ja liikunta ovat osalla ainoa mahdollinen tapa ylläpitää päivittäistä toimintakykyä, sanoo Invalidiliiton toimitusjohtaja Janne Juvakka.
Uimahallien suluilla onkin korkea hintalappu niin yksilöiden toimintakyvylle kuin yhteiskunnan kantokyvylle.
Hyvää on, että nyt aluehallintovirastojen päätöksissä on todettu, että suljettuja tiloja voi käyttää lakisääteisiin palveluihin. Näin esimerkiksi lääkinnällistä kuntoutusta ja koulujen uinninopetusta voidaan haluttaessa järjestää uimahalleissa.
Invalidiliitto ja SUH vetoavatkin kuntiin, että ne mahdollistavat nämä lakisääteiset palvelut omissa tiloissaan ja huolehtivat siitä, että näiden palveluiden piiriin kuuluvat saavat helposti tiedon tilojen käyttöön liittyvistä käytännöistä.
Erityisuimakortin haltijoille sallittava uimahallien käyttö
Ainakin Helsingin ja Uudenmaan sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä useat kunnat ovat esittäneet aluehallintovirastoille, että erityisuimakortin haltijat voitaisiin vapauttaa rajoituksista. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin toistaiseksi evänneet tämän perustellen sitä muun muassa yhdenvertaisuudella.
YK:n vammaisyleissopimus edellyttää, että toteutetaan positiivista erityiskohtelua eli toimenpiteitä, jotta vammaiset henkilöt asetetaan tosiasiassa yhdenvertaisesti samaan asemaan muiden kanssa. Erityisjärjestely, jolla sallitaan erityisuimakorttia käyttävän vammaisen ihmisen uinti uimahallissa, vaikka halli olisi muilta suljettu, on yleissopimuksen turvaamaa positiivista erityiskohtelua. Vammaissopimuksen artikla 30 takaa vammaisille henkilöille oikeuden osallistua yhdenvertaisesti virkistys-, vapaa-ajan ja urheilutoimintaan.
– Vaikka erityisuimakorttien saamisen kriteerit eivät kaikissa kunnissa ole täysin samat, on kaikilla erityisuimakortin haltijoilla terveyteen tai toimintakykyyn liittyviä rajoitteita, joihin he tarvitsevat tukea arjessa. Näin ollen tuntuu kohtuuttomalta, että yhdenvertaisuuteen vedoten evätään juuri heiltä mahdollisuus oman toimintakykynsä ja terveytensä ylläpitämiseen uimahalleissa etenkin, kun sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat tätä puoltaneet, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
Uimahalleilla on hyvät valmiudet järjestää toimintaa terveysturvallisesti esimerkiksi tiloja ja aukioloaikoja rajaamalla tai porrastamalla. Uimahalleissa tapahtuva toiminta on arvioitu vähäisen tartuntariskin toiminnaksi, eikä koronaviruksen leviämisestä allasveden kautta ole näyttöä. Pukutiloissa ja muissa allas- ja pesutilojen ulkopuolisissa tiloissa voidaan käyttää maskia, mikä vielä osaltaan vähentää riskejä.
Invalidiliitto ja SUH toivovat, että aluehallintovirastot huomioivat päätöksenteossaan vammaiset ihmiset ja muut erityisryhmät, joille rajoituksista on erityistä haittaa.
Lisätietoja:
Janne Juvakka, Invalidiliitto, toimitusjohtaja, p. 040591 7098
Kristiina Heinonen, SUH, toiminnanjohtaja, p. 040521 3282