Tammikuun aurinkoiset talvipäivät
houkuttelivat ihmiset jäille. Runsas lumisade yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät
jääolosuhteista paikoittain hyvinkin vaaralliset. Jäihin vajoamiseen liittyvät
läheltä piti-tilanteet viisinkertaistuivat viime vuoden tammikuuhun
verrattaessa. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat
turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä.
Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainion mukaan
viime viikon pakkaset ovat saaneet merijään määrän lisääntymään. Jään laajuus on
nyt ensimmäistä kertaa tänä talvena viimeisen 15-vuoden keskiarvoisessa
tilanteessa. Vainio kuitenkin muistuttaa, että Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua
jääolosuhteissa on paljon. Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa
muutaman kymmenen metrin matkalla ja oman haasteen tuo nyt myös suuret
lumikertyvät jään päällä, jotka hidastavat jään vahvistumista.
– Tosiasia on, ettei pakkassäät tai
kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä
ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat.
Jäitä heikentävät nyt myös meriveden korkeuden vaihtelujen aiheuttamat virtaukset
jään alla. Jäillä liikkujan alla on tarpeen olla
kymmenisen senttiä kunnollista teräsjäätä. Mikäli jää on osittainkin kohvajäätä,
paksuutta on oltava vähintään kaksinkertainen paksuus, sanoo Vainio.
.jpg)
Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät
ulottuisikaan jään läpi. Erityisesti varottavia paikkoja jäällä ovat nyt veden
virtauksen vuoksi joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja
purojen suistot, kaislikot, laivaväylät, sillat ja laiturit.
– Isojen syysmyrskyjen
puuttuminen näkyy myös jääolosuhteissa. Koska isoja myrskyjä ei ole ollut, vesi
ei ole päässyt kunnolla sekoittumaan. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin
isojen selkien keskiosissa jää voi olla nyt tavanomaista heikompaa, kertoo Vainio.
– Jäällä
liikuttaessa tulee aina olla järki mukana. Perussääntö on, että jos ei tiedä
varmasti, että jää kestää, on viisainta olla menemättä jäälle. Jäällä
liikkuessa tulee aina varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava
käyttämään. Vähimmäisvarustuksena jokaisella jäällä kulkijalla tulisi riippua
jäänaskalit kaulassa siltä varalta, että jää pettää. Avannosta on hyvin vaikea
päästä pois ilman apuvälineitä, sillä kylmä kangistaa nopeasti. Jäille ei tule
myöskään ikinä lähteä yksin, muistuttaa Vainio.
.jpg)
Tammikuun hukkumiskuolemista tapahtui yksi Etelä-Suomessa ja kolme Länsi-
ja Sisä-Suomen alueella. Ennakkotilastojen mukaan viime vuonna tammikuussa
hukkui 9 ihmistä.
LISÄTIETOJA
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400
469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Jouni Vainio, jääasiantuntija, 041 501 5359, jouni.vainio(at)fmi.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
SUH:n
ennakkotilastot hukkumisista 2021
Ohjeita
ja videoita turvalliseen vesillä liikkumiseen
Viisaasti
vesillä – Hukkumattomuudenlupaus
Meren
jäätilanne
Sisävesien jäätilanne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pelastusvideot:
Kun
huomaat jonkun olevan hädässä veden varassa, toimi näin (HRAP)
Jääturvallisuusvideot (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)