Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan marraskuussa hukkui 2 ihmistä. Yksi hukkumista tapahtui vesiliikenteen yhteydessä ja yhdessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi-marraskuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 83. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.
Marraskuun tavanomaista leudompi sää on jäämässä taakse, ja joulukuun kylmenevät olosuhteet tuovat jään vähitellen kaikkiin Suomen vesistöihin. Matalat rantavedet ja suojaisat lahdenpoukamat jäätyvät ensimmäisinä, kun taas ulapat ja virtaavat vedet saavat jääpeitteen myöhemmin. On syytä muistaa, että jää elää ja muuttaa jatkuvasti muotoaan, mikä tarkoittaa, että jään muodostuminen on aina epätasaista. Jään paksuus voi vaihdella huomattavasti jopa pienellä alueella.
¨ Koska Suomi on maantieteellisesti pitkä maa, jääolosuhteissa on suurta vaihtelua eri alueilla. Vaikka suuret järvet ja meri voivat olla vielä avoimia, pienemmät vesistöt saattavat jo kantaa jäällä liikkujia. On kuitenkin muistettava, että pakkassäät tai kalenterin vaihtuminen talvikuukausiin eivät takaa jään turvallisuutta. Lumikertymät toimivat eristeenä jään päällä, hidastaen sen vahvistumista ja piilottaen mahdolliset vaaranpaikat. Nyt onkin erityisen tärkeää kerrata jääturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja keskustella niistä avoimesti myös lasten ja nuorten kanssa. ¨ muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.
¨Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle¨, muistuttaa Hiltunen.
Hukkumistapaturmien taustat
SUH:n median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Lisäksi huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
Marraskuun hukkumiskuolemat tapahtuivat Länsi ja Sisä-Suomessa ja Etelä-Suomessa. Kuluneen vuoden hukkumisista 17 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 23 uidessa, 9 jäihin vajoamisen seurauksena, 2 veteen putoamisen seurauksena ja 32 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 54 on ollut miehiä, 7 naisia ja 22 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna marraskuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 7 ihmistä ja tammi-marraskuussa 82 ihmistä.
Turvallisen jäällä liikkumisen muistilista
- Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
- Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
- Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
- Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
- Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
Tiedotteessa on verrattu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastoja hukkumisista Suomessa. Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.
Lisätietoja:
Moottorikelkkailu jäällä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Järki Jäällä -opas
Kalastajatarina (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Hukkumiset Suomessa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tietoa jääturvallisuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ajankohtaiset hukkumistilastot 2024
