Alkaneen jäätalven pakkaspäivät
houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille. Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti
jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.
Tosiasia on, ettei pakkassäät tai
kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä
ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät
vaaranpaikat. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat
turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle.
– Suomi on pitkä maa, joten
vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet ovat vielä
auki, ovat pienemmät vesistöt mahdollistanut jo jäällä liikkumisen. Onkin hyvä
muistaa, että vaikka rannassa jäätä olisikin jalankulkijan kestävät viisi
senttimetriä virheetöntä teräsjäätä, niin jään paksuus voi vaihdella suuresti
pienelläkin alueella, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
.jpg)
SUH painottaa, että turvallisen
jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen
liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii
edelleen.
– Jäälle tulee aina lähteä
ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee
varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään.
Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit
siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi
mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä
vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku
tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle, sanoo Nieminen.
Jään on oltava riittävän paksu,
jotta se kantaa. Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan.
Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjäätä
tulee olla vähintään 5 cm, mielellään 10 cm, jotta se kestäisi yksin kulkevan
aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen
jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
Marraskuun hukkumiskuolemista
tapahtui yksi Etelä-Suomessa ja yksi Lounais-Suomessa. Viime vuonna
marraskuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 7 ihmistä ja
tammi-marraskuussa 148 ihmistä.
Kuluneen vuoden hukkumisista 21 on
tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 20 uidessa, 7 jäihin vajoamisen
seurauksena, 1 veteen putoamisen yhteydessä ja 42 tapauksessa tapahtumien kulku
ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 53 on ollut miehiä, 7 naisia ja 31
tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.
Turvallisen jäällä liikkujan
muistilista:
· Kaveri on paras turvavaruste, liikuit
sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua,
vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös
kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
kaivata.
· Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy
suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen
alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään,
ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
· Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin
jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja
merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
· Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan.
Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja
pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä
kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai
köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle
hyvä hankinta.
· Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden
alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös
viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi
kaislikot ovat riskipaikkoja. Lue lisää vaaranpaikoista.
LISÄTIETOJA
Niko Nieminen, viestinnän asiantuntija, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ennakkotilastot hukkumisista 2022
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Viisaasti
vesillä – Hukkumattomuudenlupaus
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)