Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto luovuttivat hengenpelastusmerkit
Tommi Tiaiselle ja Mikko Haloselle Espoossa järjestetyssä tilaisuudessa. Miehet
pelastivat kaksi luistelijaa, Tarja Aarnion ja Mikko Yli-Knuuttilan,
Vitträsk-järvestä Kirkkonummella 11.12.2016. Pelastustoimiin osallistui myös
kolmas pilkkijä, Pauli Koskinen, jonka henkilöllisyys selvisi lehdessä olleen
jutun myötä vasta myöhemmin ja hänelle luovutetaan hengenpelastusmerkki
toisella kertaa. Poikkeuksellista oli, että pelastetuista Tarja Aarnio ja
pelastajista Mikko Halonen olivat toisilleen tuttuja. He olivat molemmat
käyneet nuorina Parikkalan lukiota. Tämä selvisi asianosaisille vasta
pelastustilanteen jälkeen, kun pelastetut myöhemmin selvittivät pelastajiensa
yhteystietoja. Onnettomuustilanteessa he eivät asiaa vielä huomanneet.
Tarja Aarnio ja Mikko
Yli-Knuuttila olivat lähteneet luistelemaan kauniina joulukuun sunnuntaina
11.12. He pakkasivat kaakaot reppuun ja suuntasivat lähijärvelle. Aurinkoisena
pakkaspäivänä jäällä oli paljon muitakin, pilkkijöitä ja ulkoilijoita.
Pariskunta sopi, että luistellaan rantoja pitkin varmuuden vuoksi. Hyvä
periaate unohtui kuitenkin paluumatkalla, kun jää tuntui kantavalta ja luistelu
eteni mukavissa merkeissä. Reitti takaisin lähtörantaan kulki keskemmältä
järveä. ”Jälkeenpäin on helppo sanoa, että olisi pitänyt kiertää rantoja myöten
ja luistella hieman erillään peräkkäin, ei vierekkäin jutellen. Siten emme
olisi molemmat pudonneet avantoon”, Aarnio ja Yli-Knuutila kertaavat päivän
tapahtumia. ”Naskalit olisi totta kai pitänyt olla mutta olimme ensimmäistä kertaa
luistelemassa Vitträskillä emmekä osanneet ajatella, että jotain voisi sattua.
Olemme tapahtuman jälkeen huomioineet turvallisuusasiat arjessamme ihan eri
tavoin kuin ennen.”
Pariskunta vajosi
luisteluretkellä yllättäen jäihin. Paikassa oli yli kymmenen metriä syvää. He
eivät päässeet omin avuin pois avannosta. ”Rauhoittelimme toisiamme ja aloimme
huutaa yhdessä apua.” Kolme pilkkijää kuuli avunhuudot ja lähti parinsadan
metrin päästä kohti avuntarvitsijoita. Yksi pelastajista, Mikko Halonen, teki matkan
varrella jäähän muutaman nopean koekairauksen, jotta pystyi varmistamaan, että
pystyy turvallisesti lähestymään autettavia. Auttajat sopivat työnjaosta, Tommi
Tiainen jäi kauemmas heikosta jääpaikasta ja soitti hätänumeroon 112. Mikko
Halonen ryhtyi auttamaan avannossa olevia. Hän heitti naskalit jäihin
pudonneille ja kun pelastettavat pääsivät jään reunalle, Halonen veti heidät
jääkairan avulla turvaan. Kolmas auttaja, Pauli Koskinen, piti Halosta jaloista
kiinni, jottei tämäkin liukuisi avantoon.
Hypotermia uhkaa jäihin
pudonnutta
Tarja Aarnio ja Mikko
Yli-Knuuttila kertoivat paloasemalla järjestetyssä tilaisuudessa, etteivät
huomanneet kylmää heti avannossa. ”Kylmyys iski, kun meidät oli autettu jään
reunalle. Oli vaikea liikkua. Vaatteet jäätyivät päälle ja pelkäsimme koko
ajan, että jää pettää uudelleen.” Palomestari Mika Mäkelä muistutti
tilaisuudessa, että jäihin pudotessa on tärkeä pysyä rauhallisena ja huutaa
apua heti. Ja tilanne ei lopu, kun pääsee ylös avannosta. Sen jälkeen on vielä
selviydyttävä pois järven jäältä ja saatava nopeasti kuivat vaatteet ylle sekä
päästävä lämpimään. Usein kylmettymisen seurauksena rationaalinen ajattelu
heikkenee ja jäihin pudonnut lähteekin väärään suuntaan tai ei ymmärrä
tilanteen vakavuutta ja ensihoidon tarvetta.” Aarnion ja Yli-Knuuttilankin piti
kulkea noin kilometrin matka rantaan, vaatteet märkinä kovassa pakkasessa. He
olivat molemmat alilämpöisiä. Ambulanssissa kehon lämpötilaksi mitattiin 31
astetta ja heidät toimitettiin Jorvin sairaalaan jatkotutkimuksiin.
Pelastustehtävällä mukana olleen
Oitbacka FBK-VPK:n jäsenet kertoivat palkitsemistilaisuudessa: ”Tullessamme
Vitträskin rantaan jäällä näkyi paljon ulkoilijoita. Koitimme kiikaroida missä
avuntarvitsijat ovat mutta heitä oli vaikea erottaa muusta jäällä liikkuvasta
väestä. Lopulta tunnistimme rantaa kohti kävelevät henkilöt.
Onnettomuustilanteissa olisi tärkeää, että mahdollisuuksien mukaan joku lähtisi
opastamaan pelastushenkilöstöä paikalle tai ainakin viittilöisi jäällä, jotta
avuntarvitsijat tunnistetaan.” Palomestari Mäkelä totesi saman: ”Tilanne on
vastaava myös muissa hätätilanteissa. Esimerkiksi taajama-alueilla löydämme
paljon nopeammin avuntarvitsijoiden luo, jos joku tulee ulos kadun varteen
opastamaan meidät paikalle, muuten voimme välillä joutua monta minuuttiakin
etsimään oikeaa talonnumeroa ja rappua. Etenkin pimeään aikaan talonumeroita on
välillä vaikea nähdä, jos ne eivät ole riittävästi valaistu ja selkeästi
näkyvillä. Jokainen minuutti on tärkeä hädän hetkellä.”
Jäihin
vajoamisen seurauksena menehtyy yli kymmenen ihmistä vuosittain
Suomessa hukkuu vuosittain 150 –
200 ihmistä. Jäihin vajoamisen seurauksena menehtyy keskimäärin 10 – 25
henkilöä vuodessa. Luku vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa säästä ja
jääolosuhteista. Lisäksi jäällä tapahtuu joka vuosi lukemattomia vaaratilanteita,
joista jäihin vajonneet on pelastettu viime hetkillä joko kanssaihmisten tai
pelastusviranomaisten toimesta.
Tänä talvena Suomen Uimaopetus-
ja Hengenpelastusliiton (SUH) ennakkotilastojen mukaan kohtalokkaita jäihin
vajoamisia on tapahtunut jo 11. Nämä ikävät tapahtumat olisivat suurelta osin
ehkäistävissä oikealla varustautumisella ja välttämällä turhia riskejä.
”Tavoitteemme on, ettei kukaan hukkuisi. Tärkein asia tämän tavoitteen
saavuttamiseksi on se, että turvallisuus otetaan aina huomioon vesillä ja
jäillä liikuttaessa. Oikeat turvavälineet sekä taidot pelastautua ja pelastaa
ovat avainasemassa”, SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen toteaa.
SUH:n hengenpelastusmerkki
voidaan myöntää henkilölle, joka on pelastanut toisen henkilön todennäköisestä
hukkumisvaarasta osoittamalla auttamishalua, neuvokkuutta ja taitoa. SUH:n
hengenpelastusmerkkejä on myönnetty vuodesta 1987 alkaen.
Turvallisuusvinkkejä:
- Älä mene yksin jäälle.
- Varmista, että jää on tarpeeksi vahvaa koko
sillä alueella, jossa aiot liikkua. Jään paksuus vaihtelee luonnonolosuhteiden
vaikutuksesta huomattavasti (mm. virtaukset, pohjan muodot, purojen suistot
heikentävät jäätä). - Ota mukaan jäänaskalit ja pidä ne koko ajan
käyttövalmiina kaulalla. - Tunnustele jään kestävyyttä metallipäisellä
jääkepillä. - Pakkaa reppu kelluttavaksi. Ota reppuun mukaan
vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet sekä köysi tai heittoliina. - Kelluntaliivit on hyvä turvavaruste
myös. - Jos lemmikki putoaa jäihin, älä mene perässä.
Valitettavan usein on käynyt niin, että lemmikki pääsee lopulta itse avannosta
mutta pelastamaan mennyt ihminen ei. - Kevätjäät ovat petollisia. Jään kiderakenne
puikkoontuu auringon säteilyn vaikutuksesta ja vielä aamulla kestänyt jää voi
yllättäen pettää iltapäivällä. Jopa 30 cm paksuinen kevätjää voi pettää alta. - Lataa kännykkään 112 Suomi-sovellus, joka
välittää hätäkeskukselle tarkat sijaintitiedot hätäpuhelua soitettaessa. - Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Järki Jäällä -opas.
Lisätietoa medialle:
Suomen
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen, kristiina.heinonen(at)suh.fi, 040
521 3282.
Länsi-Uudenmaan
pelastuslaitos p. 09 816 28699 (tilannekeskus/vaihde), palomestari
Mika Mäkelä, tiedottaja Susanne Vuorinen, etunimi.sukunimi(at)espoo.fi