Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan tammikuussa hukkui 2 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Toinen hukkuneista oli mies ja toisessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Hukkumiset tapahtuivat Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Viime vuonna tammikuussa ei hukuttu.
– Tammikuu oli monin paikoin Suomea poikkeuksellisen lauha ja sateinen. Tämä heikensi jääpeitteitä ja piti monet tavallisesti tammikuussa jäällä liikkuvista kuivalla maalla. Tästä huolimatta viranomaiset pelastivat useita jäihin vajonneita, joista valitettavasti ainakin kaksi hukkui, sanoo Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä
varustautuu oikein. Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä muuttuvat sääolosuhteet ja kylmä vesi. SUH muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.
– Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, ilman
oikeita turvavälineitä, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti, kommentoi Efimov.
Tärkeää jäälle suunnatessa on asennoitua siihen, että jos jää pettää, on riittävän hyvin varustautunut ja
tiedostaa kylmäsokin vaaran.
– Yhtäkkinen jäiseen veteen joutuminen on elimistölle valtava shokki. Kylmäsokissa elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa hyperventilaatio. Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen todennäköisyys kasvaa, sanoo Efimov.
Jos avannosta ei pääse omin avuin ylös, tärkeintä on liikkua mahdollisimman vähän ja huutaa tai hälyttää apua. Jos jäihin joutuneella on kuivapuku tai kelluntahaalari yllään, Efimov opastaa pitämään raajat lähellä vartaloa lämmönhukan minimoimiseksi.
Vaaratilanne voi sattua kenelle tahansa, myös itselle. Onnettomuus yllättää aina, joten paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille ja jäälle lähtemistä.
Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään.
Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Kuivapuku tuo
lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.
– Yksin liikkuessa jään on oltava vähintään 5 cm paksua teräsjäätä, mutta jäille menoa voi suositellaan vasta kun teräsjäätä on yli 10 cm. Muista myös jakaa jääturvallisuustietoutta vastaantulijoille, jos olet huomannut mahdollisesti heikon kohdan jäässä tai mukana ei ole naskaleita tai muita turvavarusteita, sanoo Efimov.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena. Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
SUH suosittelee kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta. Hukkumiset ovat ehkäistävissä.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla
alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa.
Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa,
jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
o Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin.
Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja merialueen
jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Kansalaishavaintoja voi lisäksi
katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy
suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen
alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään,
ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan.
Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja
pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä
kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai
köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle
hyvä hankinta.
o Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden
alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös
viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi
kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.
Lisätietoja:
Aleksandr Efimov, koulutussuunnittelija, puh. 045 693 36321, aleksandr.efimov(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
SUH:n ennakkotilastot hukkumisista 2023
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus
-webinaari
Lue lisää turvallisesta jäällä
liikkumisesta
Lataa ilmainen Järki Jäällä
-opas
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja valistusorganisaatio, jonka
perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja olosuhteiden edistäminen.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja ennakoimaan mahdollisia
vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä tai toisen
pelastamiseen veden varasta.