Liikkumattomuus ja etenkin lasten sekä
nuorten liikkuminen ovat puhuttaneet viime vuosina. On huolehdittava, että
kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia perusliikuntataidot, koska
ne mahdollistavat pystyvyyden tunteen ja kyvyn liikkua myös tulevaisuudessa. Perusliikuntataitojen
oppiminen on yhdenvertaisuuskysymys, jossa koulujen, olosuhteiden ja perheiden
rooli väistämättä korostuu.
Yhdenvertaisuus
Aula Researchin toteuttamassa kyselyssä kävi ilmi, että
vähän koulutetuilla ja pienituloisilla taidot ovat kaikissa tutkituissa
lajeissa heikommat kuin korkeakoulutetuilla ja taloudellisesti hyvin
toimeentulevilla. Vaikka suurin osa suomalaisista siis pitää kansallisten
liikuntataitojen osaamista tärkeänä, kaikilla ei näytä olevan yhdenvertaisia
mahdollisuuksia opetella niitä. Yhdenvertaisuus
lisää yhteisöllisyyttä ja kansallisten liikuntataitojen omaksuminen voisi
edistää maahanmuuttajien kotoutumista.
Perhe, koulu ja seuratoiminta mahdollistajina
Tyypillisimmin kyseiset taidot opitaan perheenjäsenten
opastuksella alakouluikään mennessä, mutta koulujen merkitystä taitojen
oppikenttänä ei tule unohtaa. Vastaajista joka viides ilmoitti oppineensa
uimaan ja noin 40 % hiihtämään ja luistelemaan koululiikunnassa. Etenkin alle
50-vuotiaiden vastaajien keskuudessa koululiikunnan rooli uinnin, hiihdon ja
luistelun oppimisessa oli merkittävä.
– Perheillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet tukea lapsen
liikuntataitojen oppimista. Esteeksi harrastamiselle voivat nousta esimerkiksi
välineiden puute, harrastamisen kustannukset ja perheen voimavarat. Koulussa
kaikilla lapsilla on mahdollisuus oppia eri liikuntataitoja, myös heillä,
joilla ei ole eri syistä siihen mahdollisuutta vapaa-ajalla, sanoo Suomen Uimaopetus-
ja Hengenpelastusliiton uimaopetussektorin koulutussuunnittelija Tero
Savolainen.
Hyvät kansalliset
liikuntataidot mahdollistavat aktiivisen elämäntavan
Tällä hetkellä suomalaisista yli 18-vuotiaista 53 % osaa
uida vähintään 200 metriä syvässä vedessä, josta vähintään 50 metriä selällään.
41 % pystyy hiihtämään useita kilometrejä sujuvasti vaihtelevassa maastossa ja
28 % pystyy luistelemaan pidempiä matkoja ja pelaamaan sujuvasti erilaisia
mailapelejä jäällä.
Yli puolet vastanneista kertoivat uinnin, hiihdon tai
luistelun harrastamisen vaikuttaneen positiivisesti heidän psyykkiseen ja
fyysiseen hyvinvointiinsa. Monet vastaajista kokivat lajien harrastamiseen
liittyvän ulkoilun mielekkäänä.
– Näemmekin kansallisten liikuntataitojen mahdollistavan
monipuolisen liikunnan ilon ja aktiivisen luonnossa liikkumisen läpi elämän.
Liikkumattomuus ja sen haitat sekä yksilölle että yhteiskunnalle ovat olleet
esillä jo pidemmän aikaa. Kannustamalla eri liikuntataitojen oppimiseen voidaan
innostaa ihmisiä aktiiviseen elämäntapaan ja samalla vähentää
liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia, sanoo Suomen Hiihtoliiton
seurakehittäjä Kari-Pekka Seppänen.
Liikuntapaikkojen käytön optimointi
ja koulu-seura-yhteistyö mahdollistajana
SUH, Hiihtoliitto ja
Jääkiekkoliitto kannustavat kuntia varmistamaan riittävät resurssit ja
olosuhteet kansallisten liikuntalajien opettamiseen ja harrastamiseen etenkin
kouluissa ja seuratoiminnassa. Näin voidaan taata kaikille lapsille
yhdenvertaiset mahdollisuudet halutessaan harrastaa näitä Suomessa monin tavoin
perinteisiä kansallisia liikuntalajeja myös tulevaisuudessa.
– Koulu-seura-yhteistyöstä löytyy
loistavia esimerkkejä, joissa resursseja on saatu optimoitua ja yhteistyötä
tiivistettyä. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on harrastamisen Suomen malli,
sanoo Jääkiekkoliiton kehityspäällikkö Kim Sällström.
Suomen Hiihtoliitto, Suomen Jääkiekkoliitto ja Suomen
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto tilasivat Aula Reseach:ltä tutkimuksen
hiihdon, luistelun ja uimataidon osaamisesta, harrastamisen motiiveista,
olosuhteista, merkityksestä itselle ja yhteiskunnalle, oppimisen ja
harrastamisen esteistä ja vaikutuksista. Kansalaiskysely toteutettiin
huhti-toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 2032 yli 18-vuotiasta
suomalaista. Tulokset on painotettu
vastaamaan Suomen väestöä iän ja sukupuolen mukaan.
Lisätietoja
Tero Savolainen, uimaopetussektorin koulutussuunnittelija,
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, 010 3407 335,
tero.savolainen(at)suh.fi
Kim Sällström, harrastamisen kehityspäällikkö, Suomen
Jääkiekkoliitto, 0400 529003, kim.sallstrom(at)finnhockey.fi
Kari-Pekka Seppänen, seurakehittäjä, Suomen Hiihtoliitto,
044 080 6943,
kari-pekka.seppanen(at)hiihtoliitto.fi