Olen Jenni Niskanen, vastavalmistunut terveystieteiden kandidaatti Itä-Suomen yliopistosta. Pääaineeni on terveyden edistäminen ja suuntaudun opinnoissani liikuntalääketieteeseen. Kirjoitin tänä keväänä kandidaatintutkielmani, joka oli kirjallisuuskatsaus aiheesta vesiliikunnan vaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun ikääntyneillä.
Oman uintitaustani takia otin alkuvuodesta yhteyttä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliittoon (SUH) ja kyselin heiltä mahdollisia aihe-ehdotuksia tutkielmaani. Päädyimme lopulta vesiliikuntaan ja mielenterveyteen, sillä aihe on todella ajankohtainen. Kohderyhmäksi valikoitui ikääntyneet, sillä tutkimuksia löytyi eniten heidän osaltaan, mutta myös sen takia, että vesiliikunta on erittäin suositeltu liikuntamuoto ikääntyneille.
Ikääntyminen haastaa sekä yksilön että yhteiskunnan mielenterveyttä ja elämänlaatua
Ikääntyneiden määrä on merkittävässä kasvussa maailmanlaajuisesti. Useiden tutkimuksien mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa nopeammin kuin nuoremmat ikäryhmät, ja tämä aiheuttaa monenlaisia haasteita niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Yksilön osalta ikääntymiseen liittyy monia fysiologisia, psykologisia sekä emotionaalisia muutoksia, jotka useimmiten heikentävät kokonaisvaltaista toimintakykyä sekä haastavat ikääntyneen mielenterveyttä ja elämänlaatua. Yhteiskunnan osalta ikääntyminen ja siihen liittyvät muutokset lisäävät erityisesti perusterveydenhuollon sekä pitkäaikaishoidon kysyntää, mikä taas lisää merkittävästi kustannuksia.
Lisäksi sekä yksilöä että yhteiskuntaa haastaa erilaiset mielenterveysongelmat, jotka ovat valitettavan yleisiä ikääntyneillä. Ikääntymisprosessin on myös todettu olevan negatiivisessa yhteydessä yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Taustalla vaikuttaa juurikin toimintakyvyn sekä elämänlaadun heikkeneminen, jos/kun ilmenee erilaisia toiminnanvajauksia, sairauksia, vammoja, lääkityksiä, kaatumisia tai kognitiivista heikentymistä, sosiaalisten suhteiden vähenemistä tai yksinäisyyttä.
Liikunnan merkitys ikääntyneille
Ikääntyneiden kokonaisvaltaista toimintakykyä, mutta myös mielenterveyttä ja elämänlaatua voidaan kuitenkin ylläpitää sekä edistää säännöllisen ja monipuolisen liikunnan avulla. Säännöllistä liikuntaharjoittelua pidetäänkin yhtenä onnistuneen ja terveen ikääntymisen tärkeimmistä tekijöistä.
Ikääntyessä pienetkin liikunnan terveysvaikutukset voivat olla todella merkittäviä yksilön fyysisen, psyykkisen ja myös sosiaalisen toimintakyvyn kannalta. Tutkimuksien mukaan säännöllinen liikunta vaikuttaa positiivisesti myös ikääntyneiden mielenterveyteen ja elämänlaatuun muun muassa parantamalla mielialaa ja itsetuntoa sekä vähentämällä masennusta ja stressiä.
Vesiliikunnan terveyshyödyt
Etenkin erilaiset vesiliikuntamuodot ovat suositeltuja liikuntaharrastuksia ikääntyneille, sillä ne ovat nivelystävällisiä ja turvallisia, mutta samalla tehokkaita terveysliikuntamuotoja. Vesiliikunnan terveyshyödyt perustuvat pitkälti veden fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten veden nosteeseen, vastukseen, hydrostaattiseen paineeseen sekä lämpötilaan. Muita vesiliikunnan hyötyjä ovat muun muassa sen monipuolisuus, sovellettavuus, saavutettavuus sekä edullisuus. Vesiliikunta myös sopii kaikenikäisille ja eri toimintakykyisille ihmisille. Säännölliseen vesiliikuntaan liittyy paljon myös fyysisiä terveyshyötyjä kuten verenpainen alenemista ja keuhkojen toiminnan tehostumista. Nämä ovat hyvin tiedossa niin terveiden kuin sairastuneidenkin ikääntyneiden osalta, mutta psyykkisiä vaikutuksia erityisesti mielenterveyteen ja elämänlaatuun on tutkittu huomattavasti vähemmän.
Tutkielman tarkoitus ja tavoitteet
Kandidaatintutkielmani tarkoituksena oli selvittää vesiliikunnan vaikutuksia mielenterveyteen ja elämänlaatuun ikääntyneillä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tarkemmalla tasolla sekä mitattuja objektiivisia vaikutuksia että subjektiivisia kokemuksia terveiden ja sairastuneiden ikääntyneiden mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Mielenterveyden parametreistä keskityin masennukseen, ahdistukseen ja stressiin, ja elämänlaadun osalta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja mielialaan, sosiaalisiin suhteisiin sekä autonomian kokemukseen.
Vesiliikunnalla on useita myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden mielenterveyteen ja elämänlaatuun
Tutkielmani keskeisin tulos oli se, että vesiliikunnalla näyttäisi olevan useita myönteisiä vaikutuksia sekä terveiden että sairastuneiden ikääntyneiden mielenterveyteen ja elämänlaatuun riippumatta vesiliikuntamuodosta. Terveiden ikääntyneiden osalta vesiliikunta näyttäisi vähentävän merkittävästi masennusoireita ja stressiä sekä edistävän elämänlaatua ja psyykkistä hyvinvointia. Sairastuneiden ikääntyneiden osalta säännöllinen vesiliikunta näyttäisi vähentävän erityisesti masennusta, ahdistusta ja kipua, mutta myös edistävän elämänlaatua.
Tutkimuksia löytyi monista eri vesiliikuntamuodoista, kuten uinnista, vesijuoksusta ja avovesiuinnista, mutta eniten tutkimuksia löytyi vesivoimistelun osalta. Se onkin ikääntyneille erittäin suositeltu liikuntamuoto sen turvallisuuden, saavutettavuuden, monipuolisuuden ja tehokkuuden takia. Ohjattu vesivoimistelu ryhmässä lisää myös sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta ja parantaa näin merkittävästi elämänlaatua. Lisäksi vesivoimistelu käy myös uimataidottomille ja jopa uimapelkoisille ikääntyneille, sillä sitä harrastetaan useimmiten hartiasyvyisessä vedessä ja päätä ei ole pakko laittaa veteen.
Subjektiivisista kokemuksista löytyi aika vähän tutkimuksia, mutta niissä kaikissa vesiliikunnan koettiin edistävän mielenterveyttä ja elämänlaatua erityisesti mielialan sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Osa tutkimuksista vertasi myös vesiliikunnan ja kuivalla maalla tapahtuvan liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen ja elämänlaatuun ikääntyneillä. Osa tutkimuksista totesi, että vesiliikunnalla olisi enemmän myönteisiä vaikutuksia, mutta sitten taas osassa tutkimuksissa ei havaittu merkittäviä eroja vesiliikunnan ja maalla tapahtuvan liikunnan välillä. Pohdin itse, olisiko vesiliikunta kuitenkin parempi liikuntamuoto ikääntyneille, sillä vesiliikunnan hyödyt, kuten veden noste, vastus, lämpötila ja turvallisuus, korostuvat erityisesti ikääntyneillä, joilla toimintakyky on heikentynyt.
Intensiteetin osalta suurimassa osassa tutkimuksissa korostui joko matala tai kohtuukuormitteinen intensiteetti, mutta muutamassa tutkimuksessa oli myös intervallityyppistä vesiliikuntaa ja niissäkin havaittiin myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden mielenterveydessä ja elämänlaadussa.
Tutkimuksissa havaittiin sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia, sillä osa tutkimuksista kesti puoli vuotta, osa 12 viikkoa, osa 3 viikkoa ja osa koostui vain yhdestä vesiliikuntakerrasta. Kaikissa tutkimuksissa kuitenkin havaittiin myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden mielenterveydessä ja elämänlaadussa. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole pysyviä, eli vesiliikunnan aikaansaamia vaikutuksia ei voi varastoida vaan harjoittelun säännöllisyys ja jatkuvuus ovat avainasemassa, jos halutaan ylläpitää myönteisiä vaikutuksia mielenterveyden ja elämänlaadun osatekijöissä.
Ikääntyneet vesiliikunnan pariin
Tutkimusten osoittamat myönteiset vaikutukset mielenterveyteen ja elämänlaatuun antavat siis vahvoja viitteitä siitä, että vesiliikunta voisi olla tehokas ja turvallinen tapa edistää sekä terveiden että sairastuneiden ikääntyneiden mielenterveyttä ja elämänlaatua. Tutkielmaan valituissa tutkimuksissa oli kuitenkin eroja ja myös puutteita, kuten pieniä otoskokoja sekä hyvin erilaisia tutkittavia ja tutkimusmenetelmiä. Tästä huolimatta vesiliikunnalla näyttäisi olevan useita myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Vesiliikunta voisi tarjota entistä toimivampia ja kustannustehokkaampia terveysinterventioita ja -ohjelmia ikääntyneiden mielenterveyden, elämänlaadun, mutta myös kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen.
Tärkeää olisi siis motivoida ja houkutella ikääntyneitä vesiliikunnan pariin, mutta haasteeksi varmastikin muodostuu motivointi säännölliseen vesiliikuntaan erityisesti niiden ikääntyneiden kohdalla, joilla toimintakyky on jo heikentynyt. Silloin tulisi korostaa säännöllisen liikunnan hidastavaa merkitystä iän tuomia muutoksia vastaan. Lisäksi on tärkeää huolehtia, että vesiliikunnan saavutettavuus ja edullisuus säilyy jatkossakin niin uimahallien, kylpylöiden kuin luonnonvesienkin osalta.
Tutkimustuloksista huolimatta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta tulosten vahvistamiseksi. Tarkempi tutkimustieto vaikutusten fysiologisista taustatekijöistä, kuten hormoneista ja aivojen toiminnasta, auttaisi ymmärtämään vielä paremmin vesiliikunnan monipuolisia hyötyjä ikääntyneiden kokonaisvaltaiselle terveydelle sekä hyvinvoinnille.
Sekä tutkielmani että oman kokemukseni pohjalta suosittelen vesiliikuntaa kaikenikäisille ja eri toimintakykyisille ihmisille: vesiliikunta tarjoaa turvallisen tavan parantaa fyysistä kuntoa, edistää mielenterveyttä sekä lisätä sosiaalista vuorovaikutusta. Olipa kyseessä sitten uinti, vesivoimistelu, vesijuoksu tai vaikkapa vesileikit rannalla, liittyy kaikkiin vesiliikuntamuotoihin ainutlaatuisia terveyshyötyjä, jotka voivat edistää merkittävästi kokonaisvaltaista terveyttä sekä hyvinvointia.
Lopuksi vielä iso kiitos SUH:lle mielenkiintoisesta aiheesta ja myös mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä!
Kirjoittaja:
Jenni Niskanen, terveystieteiden kandidaatti, Itä-Suomen yliopisto