Joulukuun aurinkoiset talvipäivät houkuttelivat ihmiset
jäille. Jäihin hukkui joulukuun aikana yhdeksän ihmistä, joista seitsemän oli ollut
liikkeellä moottoriajaneuvolla. Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat
tällä hetkellä muuttuvat sääolosuhteet, runsas lumisade ja kylmä vesi. Suomen
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat
muuttua ratkaisevasti jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja
varustaudu.
– Vaihtelevat
sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo
otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle jäällä. Etenkin nyt
jään päälle satanut lumi yhdessä pakkaskelien kanssa tekevät jääolosuhteista
paikoittain hyvinkin vaaralliset. Lumikertymät toimivat jään päällä
eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät
vaaranpaikat, sano Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
.jpg)
Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on
opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina
roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä
yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden
koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä.
Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.
– Jään on oltava riittävän paksu, jotta se kantaa.
Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa
yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se on kiinteää, suurikiteistä
sekä kirkasta. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm, mielellään 10 cm, jotta se
kestäisi yksin kulkevan aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat
vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan
merkityillä jääteillä. Jäällä liikkumista tulisi välttää ennen kuin on täysin
varma, että se on kantavaa koko liikkuma-alueellasi, sanoo Nieminen.
– Jäälle lähtöä on aina syytä
harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen. Turvallisen
jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen
liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä
ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, sanoo Nieminen.
SUH:n mediatietojen pohjalta kerättyjen
ennakkotilastojen mukaan suurin osa vuoden 2021 tapaturmaisista
hukkumiskuolemista tapahtui tuntemattomasta syystä (50), vesiliikenteen
yhteydessä (38), uidessa (38) ja jäihin vajoamisen seurauksena (23).
Hukkuneista 99 oli miehiä, 25 naisia ja 33 tapauksessa sukupuoli ei ole
selvillä. Suurin osa hukkumista tapahtui Etelä-Suomessa (40) ja Itä-Suomessa (40).
– Vuoden
surullisinta aikaa elettiin hukkumisten osalta mittaushistorian lämpimimpien kesäkuukausien
aikana. Kesän aikana Suomessa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 87 ihmistä,
mikä on 37 enemmän, kuin edellisenä kesänä ja eniten sitten vuoden 2010 (90),
kommentoi Nieminen.
.png)
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten
tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei
osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa
lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
o Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt
jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja
merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää.
Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi
olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä
vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua
ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit
kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa
kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta
vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun
kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista.
Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
o Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla
ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien
kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä
laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy
esimerkiksi SUH:n sivuilta.
Lisätietoja:
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400
469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 0181 879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
SUH:n ennakkotilastot hukkuneista 2020
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja
valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja
olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja
ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä
tai toisen pelastamiseen veden varasta.