Hukkumisten määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. 2000-luvun
ensimmäisenä vuosikymmenenä hukkui keskimäärin 200 ihmistä vuodessa. Viimeisen
kymmenen vuoden aikana on hukkunut tapaturmaisesti keskimäärin 147 ihmistä
vuodessa. Tapaturmaisesti hukkuneet painottuvat iäkkäisiin ja miehiin.
– Vaikka hukkumiset ovat vähentyneet, on
määrä silti merkittävä. Valitettava totuus on, että suurin osa hukkumisista on
ehkäistävissä. Toimintakyvyn lasku, riskikäyttäytyminen, puutteellinen
varustautuminen ja varautuminen vesillä ja jäällä sekä päihteet ovat suurimpiä
myötävaikuttajia hukkumistapaturmissa, sanoo SUH:n hengenpelastuksen
koulutussuunnittelija Aleksandr Efimov.
SUH:n median välityksellä kerätyt ennakkotilastot
hukkumisista jaoteltiin toiminnan luonteen mukaisesti kuuteen ryhmään. Suurin
osa vuoden 2022 hukkumisista on tuntemattomia (44), tarkoittaen, että toiminnan
luonnetta ei voida mediatietojen perusteella vahvistaa. Vesiliikenteen
yhteydessä hukkui 21 ihmistä. Uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun
yhteydessä hukkui 20 ihmistä. Jäihin vajoamisen seurauksena hukkui 8 ihmistä.
Rannalta tai laiturilta tahattomasti veteen putoamisen seurauksena hukkui 1
ihminen. Laitesukelluksen yhteydessä ei hukkunut yhtään ihmistä.
Hukkuneista 54
oli miehiä, 8 naisia ja 32 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Suurin osa
hukkumista tapahtui Etelä-Suomessa (22), Länsi- ja Sisä-Suomessa (22) ja
Itä-Suomessa (21).
Verrattaessa koko
vuoden 2021 ja 2022 ennakkotilastoja, nousee suurimpina eroina esiin
kesäkuukausien aikana tapahtuneiden hukkumistapausten pienempi määrä, samoin
kuin jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneiden pienempi määrä.
– Vuoden synkintä aikaa elettiin
hukkumisten osalta jälleen lämpimän kesän aikana, jolloin Suomessa hukkui SUH:n
ennakkotilastojen mukaan 55 ihmistä. Tämä on 32 vähemmän, kuin vuonna 2021.
Yksittäistä selittävää tekijää on vaikea arvioida. Ehkä vuoden 2021 kesän
poikkeuksellinen jo kesäkuussa alkanut hellejakso houkutti ennätysmäärän
ihmisiä vesille ja veden äärelle vilvoittelemaan, mikä näkyi etenkin
ikääntyneiden lisääntyneinä hukkumisina, kommentoi Efimov.
.png)
– Jäihin
vajoamisen seurauksena hukkui viime vuonna 8 ihmistä, mikä on 15 vähemmän, kuin
vuonna 2021. Syy tähän voi olla se, että joulukuu 2021 oli kylmä ja
vähäsateinen ja jäät vahvistuivat tuolloin nopeasti ja loivat hyvän pohjan
vuoden 2022 jäille. Kun taas vuosi 2020 oli hyvin lämmin säävuosi joulukuuhun
saakka, ja alkutalven 2021 jäät olivat heikkoja, Efimov jatkaa.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä,
joista 10–30 jäihin vajoamisen seurauksena. Jotta hukkumistilastot
jatkaisivat alkuvuonna laskevaa trendiä, on huomioitava muutama asia. Jäälle lähtöä on
aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä
kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Ylipäätään jäälle tulee
aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
SUH suosittelee
kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan vesi- ja jääturvallisuudesta. Hukkumiset
ovat ehkäistävissä.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri
on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla
alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa.
Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa,
jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
o Selvitä
ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin.
Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen
ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen
laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään
kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä,
joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan
aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen
teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu
vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan.
Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja
pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä
kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai
köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle
hyvä hankinta.
o Tiedosta
vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden
alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös
viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi
kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita
jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.
Lisätietoja:
Aleksandr Efimov, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija,
puh. 045 693 36321, aleksandr.efimov(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija,
puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Kooste vuoden 2022 hukkumisista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
SUH:n
ennakkotilastot hukkuneista 2022
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus
-webinaari
Lue lisää turvallisesta
jäällä liikku misesta
Lataa ilmainen Järki Jäällä
-opas
Tutustu Järki jäällä
-videoihin