Hyppää sisältöön

Turvallisesti suppaillen – lähtölaukaus aloittelijalle

Kilpasuppauksen Suomen mestari Thomas Fagerström kirjoittaa suppauksen turvallisuudesta ja avaa omia ajatuksia SUP-melonnasta. Mitä aloittelevan suppailijan tulee huomioida? Mitä yhteistä on maastohiihdolla ja suppauksella? Milloin karkuremmi tulisi kiinnittää vyötärölle?

SUP-melonta (Stand Up Paddle), suppaus, eli seisten melonta saapui Suomeen jo noin vuosikymmen sitten. Nykyaikaisen suppauksen juuret ovat aaltosurffauksessa, mutta lajissa on 2000-luvulla tapahtunut monenlaista kehitystä välineiden ja melontatekniikan suhteen. Laji on monipuolistunut muun muassa retkeilyyn, kilpailemiseen, koski- ja jokimelontaan sekä myötätuulimelontaan. Tänä vuonna lisänostetta lajille on antanut lämmin alkukesä, ja olosuhteiden aiheuttama lisääntynyt lomailu kotimaassa. Laji sopii melkein kenelle tahansa ja on helpoimmassakin muodossaan hyvää harjoitusta keholle ja mielelle.

’’Melominen seisoma-asennossa tuo erilaisen näkökulman vesillä liikkumiseen kun näkee paremmin myös sen mitä veden pinnan alla on.’’

Välineiden osalta vesille lähtemisen kynnys on hiukan matalampi kuin muissa perinteisissä melontalajeissa. Myöskään veteen kaatuminen ei ole niin vakavaa, kun sitä voi pitää jonkinlaisena oletuksena että näin tapahtuu, ennemmin tai myöhemmin. Suppauksen vetovoima perustuu muun muassa lajin monipuolisuuteen ja asian ymmärtää parhaiten kokeilemalla. Suppaus voi parhaimmillaan tarjota jokaiselle jotakin.

Omasta taustastani kerrottakoon sen verran, että olen viihtynyt lajin parissa kahdeksan vuotta. Olen suorittanut avomerisuppaus ja sup-surf -kurssin Portugalissa, sekä koskimelontakurssin Saksassa. Suomen kilpasarjassa olen ollut aktiivisesti mukana vuodesta 2016. Suurimpina saavutuksina on pitkän matkan Suomen mestaruus vuonna 2018. Lisäksi olin toinen Suomen edustaja pitkällä matkalla Kööpenhaminan MM-kisoissa vuonna 2017. Itselleni suppaus tarjoaa mitä parhaimman treeni- ja rentoutumismuodon.

Urheilulajina suppaus on rankimmasta päästä ja verrattavissa esimerkiksi maastohiihtoon jossa vaaditaan hapenottokykyä, voimaa ja lihaskestävyyttä. Lisähaastetta lajiin tuo epävakaa ja jatkuvasti liikkeessä oleva alusta. Itselleni kilpasuppaus on tuonut tavoitteellisuutta harjoitteluun ja näin 41-vuotiaana olen huomattavasti paremmassa kunnossa kuin parikymppisenä. 10 km melonnassa olen tänä vuonna tehdyt uuden ennätyksen ja myös juoksussa 10 km matkalla ja Cooperissa on tullut parannusta entisiin pohjiin.

”Turvallisuusasiat tahtovat kuitenkin usein jäädä taka-alalle hienojen somekuvien rinnalla”

Erityisesti tänä kesänä on ollut ilo seurata kuinka uudet ihmiset ovat innostuneet lajista. Turvallisuusasiat tahtovat kuitenkin usein jäädä taka-alalle hienojen somekuvien rinnalla. Perusasioita on hyvä kerrata tasaisin väliajoin.

Koska lautoja ja varusteita saa tosiaan nykyään ostettua melkeinpä mistä vaan, saattaa tämä, yhdistettynä lajin koukuttavuuteen ja helposti lähestyttävyyteen, aiheuttaa sen ettei riskejä ja vaaroja aina tiedosteta. Yleisiä turvallisuusohjeita voi kysyä esimerkiksi muilta vesillä liikkujilta kuten kanootti- ja kajakkimelojilta, ja perussäännöt vesillä liikkumiseen ovat kaikille samat. Myös Suomen SUP-liitolta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja paikallisilta melontaseuroilta saa lisätietoja turvallisesta vesillä liikkumisesta.

Kyseessä on kuitenkin suhteellisen uusi laji, joka houkuttelee myös henkilöitä joilla ei välttämättä ole ennestään kokemusta vesillä liikkumisesta. Uusi laji saattaa myös itsessään herättää tiettyjä ennakkoluuloja, mutta tieto yleensä poistaa ennakkoluulot, puolin ja toisin.

Tässä muutama vinkki turvalliseen suppaamiseen:

  • Osallistu SUP-melontakurssille, jossa käydään läpi turvallisuusasiat.
  • Ennen oman laudan hankkimista käy ensin vuokrauspisteessä kokeilemassa.
  • Nouse laudalle seisomaan vasta kun vesi on tarpeeksi syvää. Harjoittele kaatumista heti alkuun ja varmista että pääset takaisin laudan päälle omatoimisesti.
  • Varmista, että uimataitosi on riittävä ennen kuin aloitat melontaharrastuksen.
  • Tarkista sääennuste. Meloa kannattaa ensin vastatuuleen ja takaisin myötätuuleen.
  • Käytä aina karkuremmiä. Karkuremmi kiinnitetään normaalisti nilkkaan, polven alle tai vyötärölle. Virtaavassa vedessä käytetään aina vyötärölle kiinnitettävää karkuremmiä. Jos karkuremmi takertuu virtaavassa vedessä oksaan tai kiveen, ei ihmisen voimat yleensä riitä kurkottamaan jalkaan saakka remmin irrottamista varten ja lopputulos voi olla kohtalokas.
  • Käytä pelastus-, melonta-, tai kelluntaliivejä tuomaan lisäturvaa.
  • Merkinantoväline kuten pilli, on pakollinen 1.6.2020 alkaen.
  • Pukeudu värikkäästi niin sinut huomataan ja pyri viestittämään aikeesi esimerkiksi ruuhkatilanteissa.
  • Pukeudu olosuhteiden mukaan ja käytä tarvittaessa märkä- tai kuivapukua.
  • Pysy poissa veneväyliltä. Ole kohtelias ja huomioi muut vesillä liikkujat, luonto mukaan lukien.
  • Kerro läheiselle mihin olet menossa ja milloin ajattelit palata.
  • Ota puhelin mukaan vesitiiviiseen pussiin.
  • Ota mukaan vettä ja suojaa itsesi auringolta.

Turvallisuuteen liittyy omalta osaltaan myös varusteiden taso. Lautojen hinnat vaihtelevat markettilautojen muutamista sadoista euroista kilpalautojen tuhansiin euroihin. Laadukkaimmat perusmelontaan tarkoitetut laudat maksavat noin 700-1500 euroa. Laadukas lauta kestää yleensä vuodesta toiseen ja antaa hyvän melontakokemuksen. Laadukkaat ilmatäytteiset laudat ovat jämäköitä kun ne täytetään valmistajan suosituksen mukaisesti. Yleensä evät ja venttiilit ovat niissä vaihdettavissa ja vakiintuneiden standardien mukaisia, jolloin myös varaosia löytyy.

”Varsin harmittomalta vaikuttava tilanne lähellä uimarantaa oli yksi kivuliaimmista mitä olen kokenut.”

Näin lopuksi on hyvä palata omiin kokemuksiin kun kaikki ei ole mennyt ihan mallikkaasti. Mitään vakavaa ei onneksi ole koskaan tapahtunut mutta muutamasta vahingosta olen joka tapauksessa viisastunut.Varsin harmittomalta vaikuttava tilanne lähellä uimarantaa oli yksi kivuliaimmista mitä olen kokenut. Seison laudalla rannan tuntumassa ja arvioin veden syvyyden väärin. Menetin tasapainoni kun evä otti pohjaan kiinni ja kaatuessa varpaat vääntyivät ikävästi niin, että paranemiseen meni useampi kuukausi. Tämä on varoittava esimerkki siitä, että laudan päällä kannattaa seistä vasta tarpeeksi syvässä vedessä.

Mikään ei luonnollisesti ole täysin riskitöntä, mutta suppaus on lajina varsin turvallinen kunhan muistaa tietyt perussäännöt. Toivottavasti jatkossa nähdään lisää SUP-melojia vesillä. Suomen vesillä on tilaa ja tutkittavia vesistöjä riittää. Nautitaan tästä hienosta lajista ja muistetaan huomioida turvallisuus, muut vesillä liikkujat sekä ympäröivä luonto.

Kirjoittaja
Thomas Fagerström, Intohimoinen SUP-meloja, kilpasuppauksen Suomen mestari ja vesiturvallisuuden puolestapuhuja.