Uimahallit ovat
toistamiseen laajasti suljettuna kuluneen vuoden aikana. Käynnissä on jo toinen
lukuvuosi, jonka aikana koronavirusepidemia on keskeyttänyt koulujen
uinninopetuksen monissa kunnissa. Joissain kouluissa ei uimaopetusta ole
järjestetty kohta lähes vuoteen. Myös lasten vapaa-ajalla järjestettyjen
uimakoulujen toiminta on ollut rajoitettua.
– Olemme huolestuneita epidemian ja pitkittyvien
rajoitustoimien vaikutuksista lasten uimataitoon. Tutkimusten mukaan
säännöllisesti järjestetty opetussuunnitelman mukainen koulujen
uinninopetus on merkittävässä roolissa lasten uimataidon kehittymisessä.
Nyt iso osa lapsista on jäänyt ilman tätä opetusta, SUH:n toiminnanjohtaja
Kristiina Heinonen sanoo.
– Kun uimataitoa ei ole useilla paikkakunnilla
päässyt harjoittelemaan myöskään vapaa-ajalla uimakouluissa tai oman
perheen seurassa, olemme tilanteessa, jossa osa lapsista voi jäädä jopa
kokonaan vaille tätä Suomen olosuhteissa välttämätöntä kansalaistaitoa.
Pitkällä aikavälillä seurauksena voi olla muun muassa tapaturmaisten
hukkumiskuolemien lisääntyminen. Näin erityisesti, jos tätä osaamisvajetta
ei ryhdytä ponnekkaasti kuromaan umpeen mahdollisimman pian epidemiatilanteen
sen mahdollistaessa, Heinonen jatkaa.
SUH on jo aiemmin
vedonnut kuntia ja muita viranomaisia etsimään keinoja vähintään koulujen
uinninopetuksen, lasten uimakoulutoiminnan ja lääkinnällisen kuntoutuksen
mahdollistamiseksi uimahalleissa rajoitustoimien aikana.
– Uimahalleissa on hyvät valmiudet ylläpitää
korkeaa hygieniatasoa ja niissä on tehty paljon toimia, joilla tartuntojen
leviämistä voidaan ehkäistä. Asiakasmääriä ja tiloja on mahdollista
rajata. Eri käyttäjäryhmille voidaan osoittaa omia käyttövuoroja. Uimahallien
allastilat ovat pääsääntöisesti hyvin ilmastoituja ja allasvedessä
käytettyjen klooriyhdisteiden ansiosta virukset tuhoutuvat nopeasti
uima-allasveteen joutuessaan, kertoo Heinonen.
Uimahalleissa
vain yksittäisiä altistumistilanteita
SUH:n selvityksen
perusteella uimahalleissa on tullut esiin viime kesäkuun jälkeen lähinnä
yksittäisiä lieviä altistumistilanteita, joissa koronapositiiviseksi todettu
henkilö on vieraillut uimahallissa ennen oireita ja diagnoosia. Näiden
perusteella ei ole asetettu karanteeneja, eikä uimahallien henkilöstön tietoon
ole tullut tapauksiin liittyviä jatkotartuntoja. Raportoiduista kolmesta
ryhmätoiminnassa tapahtuneesta altistumisesta ja niistä seuranneista
karanteeneista ei myöskään ole seurannut jatkotartuntoja.
– Vaikka uimahallien kävijämäärät ovat vähentyneet
viime vuonna keskimäärin 40 prosenttia aiempaan verrattuna, uimahalleissa
oli tästä huolimatta miljoonia käyntikertoja. Suhteutettuna uimahallien
toiminnan laajuuteen voidaankin arvioida, että uimahalleissa on melko
vähäiset riskit koronavirustartuntojen leviämiseen, mikäli noudatetaan
hygienia- ja turvallisuusohjeita, sanoo Heinonen.
Uimahallien
pitkäaikaisilla sulkemisilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia lasten
uimataidon heikkenemisen lisäksi etenkin ikääntyneiden ja monien muiden
erityisryhmien fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn sekä myös uimakoulu-,
vauvauinti- tai kuntoutustoimintaa ylläpitävien yhdistysten ja pienyritysten
toimintaan.
SUH:n selvitys
koronavirusepidemian vaikutuksista uimahallien käyttöön ja
koronavirustartunnoista uimahalleissa toteutettiin 14.-21.1.2021. Kyselyyn
vastasi 123 uimahallia. Vastanneiden uimahallien vaikutuspiirissä on yli 4,8
miljoonaa asukasta. Kyselyllä selvitettiin uimahallien koronarajoitusten
tilannetta kuluneen kahden kuukauden aikana, uimahallien henkilöstön ja
asiakkaiden mahdollisia koronavirustartuntoja sekä koronaepidemian vaikutuksia
uimahallien asiakasmääriin ja lipputuloihin vuoden 2020 aikana.
Lisätiedot:
Kristiina
Heinonen, toiminnanjohtaja, SUH, puh. 040 5213282, kristiina.heinonen(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, SUH, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi