Maailmassa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain yli
235 000 ihmistä. Valtaosa hukkumisista tapahtuu matalan ja keskitulon
maissa, mutta hukkuminen on edelleen yksi yleisimpiä tapaturmaisia
kuolemansyitä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa.
– Valitettavasti tilastojen valossa Suomi on lähellä
Euroopan kärkeä. Joka vuosi lähes 150 ihmisen perhe, ystävät ja muut läheiset
saavat suru-uutisen. Hukkumisten määrä on asukaslukuun suhteutettuna suurempi
kuin useimmissa muissa korkean tulotason maissa, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina
Heinonen.
Hukkumisia tapahtuu kaikissa ikäryhmissä, mutta lapset ja
ikääntyvät ovat Suomessa erityisiä riskiryhmiä. Hukkuneista yli 80 prosenttia
on miehiä. Hukkumisriskiä kasvattavat heikko toimintakyky ja uimataito,
perussairaudet, pelastusliivien käyttämättä jättäminen, päihteet, lasten
jättäminen valvomatta, sääolosuhteet ja se, ettei tunneta vesiympäristöön
liittyviä riskejä.
– Suomen olosuhteissa hyvä uimataito sekä hyvät vesi- ja
jääturvallisuustiedot- ja taidot ovat perusedellytys sille, että voimme nauttia
vesistöjemme tarjoamista vapaa-ajanvietto- ja liikuntamahdollisuuksista
turvallisesti ympäri vuoden, Heinonen painottaa.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan uinti
ja vesiliikunta kuuluvat liikunnan opetukseen kaikilla luokka-asteilla ja
jokaisen lapsen tulisi peruskoulun aikana oppia uimaan, pelastautumaan ja
pelastamaan vedestä. Tästä huolimatta jo ennen koronapandemiaa osassa kuntia
uinninopetuksen määrä oli hyvin vähäistä tai sitä ei annettu lainkaan.
Korona-ajan rajoitukset ovat hankaloittaneet tilannetta entisestään ja uhkana
on, että tästä aiheutunut oppimisvaje heikentää vielä lisää eri kunnissa
asuvien lasten ja nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia oppia uimaan ja
liikkua turvallisesti vesillä ja veden äärellä.
– Ylipäätään hukkumisten ja vesillä tapahtuvien tapaturmien
ehkäisyyn käytetään melko vähän resursseja, vaikka niistä aiheutuu
inhimillisten kärsimysten lisäksi myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Vetoammekin erityisesti kuntien päättäjiin, jotta tulevan syksyn budjetteja
neuvoteltaessa koulujen uinninopetukseen ja heikkouimataitoisille suunnattuihin
tukitoimiin kohdennetaan riittävät resurssit.
Uimataidon lisäksi on tärkeää, että kaikilla Suomessa
asuvilla on riittävät tiedot ja taidot itsensä ja toisen pelastamiseen veden
varasta. Kouluissa olisi tarpeen käyttää aikaa myös vesi- ja jääturvallisuuden
perusteiden läpikäymiseen niin teoriassa kuin käytännössä. SUH on viime vuosien
aikana painottanut näitä osa-alueita myös uimaopettajakoulutuksessaan sekä
tuottanut sisältöjä opetuksen tueksi.
YK:n
päätöslauselma hukkumisten ehkäisemisestä maailmanlaajuisesti (englanniksi)
valmisteltiin Bangladeshin ja Irlannin aloitteesta ja sitä kannatti näiden
lisäksi 79 valtiota. Päätöslauselmassa hukkumiset kuvataan vakavaksi, mutta
laiminlyödyksi terveysuhaksi. Hukkumiset ovat kolmanneksi yleisin tapaturmainen
kuolemansyy maailmanlaajuisesti ja ne aiheuttavat enemmän kuolemia kuin
esimerkiksi äitiyskuolleisuus tai aliravitsemus. Hukkuminen on myös yksi
yleisimmistä 1–24-vuotiaiden kuolinsyistä. Päätöslauselmassa kehotetaan maita
lisäämään toimia hukkumisten ehkäisemiseksi.
Maailman
hukkumisten ehkäisyn päivän 25.7.2021 (WHO:n kampanjasivu,
englanniksi) tavoitteena on tuoda esiin hukkumisten ehkäisemiseksi tehtävää
työtä sekä tarvetta koordinoiduille eri hallinnonalat ylittäville toimille,
joilla parannetaan vesiturvallisuutta ja vähennetään ehkäistävissä olevia
kuolemia.
Me voimme kaikki toimia, jotta yksikään ei huku.
Lisätiedot: Kristiina Heinonen, toiminnanjohtaja | 040 5213282, etunimi.sukunimi@suh.fi
Maailman
hukkumisten ehkäisyn päivä SUH:n nettisivuilla
Tietoa
uimataidosta ja uimaopetuksen järjestelyistä kunnissa SUH:n sivuilla
SUH:n
maksuttomat verkkomateriaalit
Ohjeita ja
videoita turvalliseen vesillä liikkumiseen
Viisaasti
vesillä – Hukkumattomuudenlupaus