Viime viikonloppuna tuli synkkä uutinen Rautalammilla, joka pysäytti ja kosketti syvältä. Koko perhe vajosi jäihin. Tavallinen sunnuntaipäivä, ulkoilua ja yhdessäoloa, muuttui hetkessä painajaiseksi. Perheenisä menehtyi jäihin vajoamisen seurauksena. Uutinen on painanut mieltäni ja on muistutus siitä, että hukkunut ei ole vain tilasto ja numero.
Rautalammin tragedia ei ole valitettavasti yksittäistapaus, se on osa synkkää keväistä ilmiötä. Kevätjäät ovat nyt petollisimmillaan, ja huhtikuu on vuodesta toiseen jäihin hukkumisiin liittyen vaarallisin kuukausi. Jo tammi–maaliskuun 2025 aikana on menehtynyt 19 ihmistä. Jokainen näistä luvuista edustaa ihmistä, elämää, joka on päättynyt liian varhain. Jokaisella heistä on ollut nimi, tarina ja läheiset, jotka nyt surevat.
Tänään on huhtikuun neljäs päivä, ja olen joutunut tämän kuukauden aikana lukemaan joka päivä uutisista hukkumisista tai läheltä piti -tilanteista. Tilastot kertovat samaa, huhtikuu on vuodesta toiseen riskialttein kuukausi jäihin vajoamisten kannalta. Nyt on aika pysähtyä. On aika pohtia ja toimia. Mitä sinä tekisit, jos seuraavalla ulkoilukerralla jää pettäisikin jalkojesi alta? Mitä jos juuri sinä putoaisit jäihin? Pysähdy hetkeksi ja mieti.
Kevätjää on petollista
Katson tilannetta täältä Helsingistä käsin. Täällä leskenlehdet kukkivat ja kalastajat ovat jo laskeneet veneensä vesille. Samaan aikaan Itä- ja Pohjois-Suomessa liikutaan yhä jäillä, pilkillä, moottorikelkkaillen tai retkeillen.
Tämä talvi on ollut poikkeuksellinen jäätilanteen osalta niin merellä kuin sisävesilläkin. Retkiluistelijoille se on tarjonnut huikeita olosuhteita, mutta muille jäällä liikkujille jäät ovat olleet arvaamattomia ja paikoin petollisia.
Muutama päivä sitten Liperissä järjestettiin perinteiset pilkkikilpailut. Siellä jopa kokeneet kalastajat erehtyivät jääolosuhteista. Tilanteen jälkeen kuultiin tuttu toteamus: ”Kilpailua on järjestetty yli 20 vuotta, eikä vastaavaa ole tapahtunut aiemmin.”
Juuri nyt ei kuitenkaan pidä luottaa kalenteriin, eikä siihen, miltä jää näyttää. On luotettava siihen, mitä tiedämme, kevätjäät ovat petollisia. Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Aamuinen jää, joka vielä kestää kulkijan, voi olla iltapäivällä hengenvaarallisen heikko.
Uutta tietoa jäistä pelastautumisesta: tekniikka ratkaisee, ole kuin hylje
Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) teki vuonna 2021 tutkimusta tapaturmaisista hukkumisista ja silloisen tutkijan kanssa pohdittiin, että miksi avannosta ei pelastauduta, pohdittiin, että tuleeko jäällä liikkujan pystyä tekemään esimerkiksi yksi leuanveto, jotta avannosta kykenee pelastautumaan. Olen viime aikoina ollut mukana järjestämässä uimahalliolosuhteissa jäälauttaharjoituksia yhteistyössä LähiTapiolan alueyhtiöiden kanssa. Osallistujat ovat opettaneet minulle paljon ja olemme yhdessä pohtineet ja oivaltaneet. Harjoituksista saamani oivallukset ovat olleet silmiä avaavia, erityisesti sen suhteen, miksi avannosta pelastautuminen epäonnistuu, ja toisaalta, mitä tekijöitä onnistuneeseen pelastautumiseen tarvitaan.
Yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut se, että tarvitaan fyysistä toimintakykyä, jotta jäihin pudonneella on edellytyksiä pelastautua. Fyysinen toimintakyky on kyky liikkua ja liikuttaa itseään.
Harjoittelu lisää selviytymismahdollisuuksia
Jäistä pelastautumista voi ja kannattaa harjoitella turvallisesti, esimerkiksi uimahalliolosuhteissa. Vaikka tilanne ei täysin vastaa tositilannetta, valmiuksien ja tekniikan harjoittaminen voi olla ratkaisevaa tosipaikan tullen.
Mitä pelastautuminen jäistä sitten vaatii?
Keskivartalon voimaa, ylävartalon hallintaa ja kehon motoristen taitojen harjoittelua.
Seuraavia harjoituksia voit kokeilla uimahallissa:
- Kelluminen vedessä
Kokeile kellua pystyasennossa keuhkot täynnä ilmaa. Siirry sen jälkeen selinkelluntaan ja tarkkaile, miten kehosi käyttäytyy vedessä. On hyvä tiedostaa, että talvivaatteet kelluttavat yllättävän paljon, jopa 45 newtonin verran, mikä vastaa yksinkertaisen kelluntaliivin nostetta. Toisaalta vaatteet tekevät uimisesta merkittävästi raskaampaa, ne lisäävät veden vastusta ja kuluttavat nopeasti voimia. Lisäksi liike ja uiminen puristavat vähitellen ilman ulos vaatteista, jolloin vesi alkaa täyttää ne. Kun vaatteisiin jäänyt ilma poistuu, katoaa samalla myös niiden tuoma kelluttavuus. - Nouse altaan reunalle, harjoittele pelastautumista
Harjoittele pelastautumista avannosta nostamalla itsesi ylös altaan reunalle matalan veden puolelta. Kokeile, jaksatko nostaa kehosi vedestä omin avuin.
Kiinnitä erityistä huomiota oikeaan tekniikkaan:
– Vie kädet altaan reunalle, lähelle vartaloa
– Hyödynnä ylävartalon voimaa, älä pelkästään käsivoimia
– Potki itsesi uintipotkuilla vaakatasoon.
Tämä yksinkertainen harjoitus antaa realistisen käsityksen siitä, kuinka raskasta ja teknistä pelastautuminen voi olla ja miksi sitä kannattaa harjoitella etukäteen.
Jäistä pelastautumisjumppa
Kotiharjoittelun avulla voit vahvistaa fyysistä toimintakykyäsi ja harjoitella liikkeiden hallintaa, jotta pystyt ryömimään hyljemäisesti ja pelastautumaan takaisin jäälle. Harjoitteet kehittävät erityisesti keskivartalon voimaa ja vahvistat jalkojen liikkeenhallintaa “uintiasentoon”, mikä helpottaa pelastautumista, jos putoat jäihin.
Muista oikea asenne ja varustautuminen, kun lähdet jäälle
Jäällä liikkuminen keväällä vaatii harkintaa, valmistautumista ja kunnioitusta luontoa kohtaan. Näillä vinkeillä parannat omaa ja muiden turvallisuutta:
Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella.Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
Tiedosta vaaranpaikat. Kevätjäiden aikaan ei ole olemassa täysin turvallista paikkaa jäällä. Jään kantavuus voi muuttua tunneissa, ja jopa muutaman askeleen matkalla. Se, mikä vielä aamulla kesti, voi iltapäivällä olla hengenvaarallisen heikkoa. Mikään jää ei ole keväällä varma, ja siksi paras valinta voi olla jättää jäälle lähteminen kokonaan väliin.
Jos epäröit, että kannattaako jäälle lähteä, älä lähde.
Alkanutta kevättä ja jäiden lopullista sulamista ajatellen viesti on selvä: varokaa heikkoja kevätjäitä.
