Hyppää sisältöön

Koronaepidemialla merkittäviä vaikutuksia uimahallien käyttöön – erityisesti ikääntyneiden kävijöiden määrä ja lasten uimaopetus vähentynyt

Koronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi uimahallien
arkeen. Kevään sulkemisten jälkeen uimahallit ovat avanneet ovensa, mutta
kävijämäärät eivät ole toistaiseksi palanneet ennalleen.

– Uimahalleilta saatujen tietojen mukaan etenkin
monet ikääntyneet välttävät toistaiseksi uimahallissa käymistä. Tämä on
vallitsevassa epidemiatilanteessa ymmärrettävää, mutta samalla herää huoli
siitä, millaisia vaikutuksia liikunnan ja sosiaalisten kontaktien puute voi
aiheuttaa pidemmän päälle, sanoo SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.

– Osalle ikääntyvistä ja myös muihin
erityisryhmiin kuuluvista vesiliikunta voi olla ainoa sopiva liikuntamuoto ja
viikoittaiset uimahallikäynnit ovat olleet todella tärkeitä niin fyysiselle
kuin sosiaaliselle hyvinvoinnille.

Kuva: Pete-Jukka Rinteelä

Koronaepidemian jatkuessa on tärkeää löytää turvallisia
keinoja ikääntyneiden ja muiden erityisryhmien vesiliikunnan harrastamiselle ja
kuntouttavalle toiminnalle. Osa halleista onkin jo ottanut käyttöön omat ryhmät
tai aukioloajat riskiryhmiin kuuluville.

Toinen uimahallien käyttäjäryhmä, johon koronan aiheuttamat
rajoitustoimet ovat iskeneet, on lapset. Koulujen uinninopetus jouduttiin
perumaan jo keväällä ja nyt noin kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista
ilmoitti, että koulujen uinninopetusta järjestetään vähemmän kuin normaalisti
tai ei lainkaan. Samanaikaisesti myös vapaa-ajalla järjestettävien uimakoulujen
määrä on vähentynyt, mikä heikentää entisestään mahdollisuuksia uimataidon
oppimiseen.

– Koulujen uinninopetuksella on tutkitusti
merkittävä rooli lasten uimataidon oppimisessa. Uima- ja pelastautumistaidot
sisältyvät myös perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Nyt pelkona on, että
etenkin tilanteen pitkittyessä, osa lapsista jää koronaepidemian seurauksena
vaille näitä Suomen olosuhteissa täysin välttämättömiä taitoja, Heinonen
painottaa.

– Uima- ja pelastautumistaitojen oppimisessa
tullaan tulevien vuosien aikana tarvitsemaan paikallisia opetuksen tukitoimia.
Ilman niitä vaikutukset suomalaisten uimataitoon ja turvalliseen vesillä
liikkumiseen ja sitä kautta hukkumisiin voivat olla ikäviä.

Myös koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ovat
uimahalli- ja kylpyläalalla merkittävät. Kevään sulkutoimet ja käyttäjämäärien
väheneminen näkyy muun muassa miljoonien eurojen menetettyinä lipputuloina.
Toistaiseksi suuri osa uimahalleista ilmoitti, että koronatilanne ei ole
vaikuttanut henkilöstön määrään. Osassa halleista on tosin työntekijöitä ollut
lomautettuna kevään ja kesän aikana tai hallin työntekijät ovat olleet muissa
tehtävissä.

Kuva: Pete-Jukka Rinteelä

Lähtökohtaisesti uimahalleissa on hyvät valmiudet ja osaamista korkean hygienian ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Halleissa on tehty paljon toimia asiakkaiden ja henkilöstön turvaamiseksi, eikä uimahalleissa ole muutamia yksittäisiä altistumista lukuun ottamatta todettu laajempia tartuntaketjuja. Uimahalleissa vierailevia muistutetaan edelleen, että hallille saa tulla vain oireettomana. Lisäksi uimahallivierailun ajan on pidettävä 1-2 metrin turvavälit muihin sekä huolehdittava hyvästä käsihygieniasta ja peseytymisestä. Kasvomaskeja suositellaan käytettäväksi hallin aula- ja muissa yleisissä tiloissa sekä pukutiloissa, mikäli lähietäisyyksiä ei voi välttää.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) selvitti
syyskuun 2020 alussa, miten koronaviruksen leviämiseksi tehdyt rajoitus- ja
turvallisuustoimet ovat vaikuttaneet uimahallien käyttöön kesän ja alkusyksyn
aikana. Selvityksellä haluttiin saada tietoa erityisesti koulujen
uinninopetuksen ja uimakoulujen järjestämisestä, ikääntyneille asiakkaille
suunnatuista palveluista ja yleisemmin uimahallien asiakasmääristä.

Tilannekuva on siis saatu ennen epidemian laajempaa kiihtymistä.

Kysely lähetettiin uimahallien, kylpylöiden tai
vastaavien kunnan asukkaiden käytössä olevien allastilojen vastaaville (197
hlö), joista osalla on vastuullaan useampia halleja. Kyselyyn saatiin 119
vastausta, jotka pitivät sisällään vastaukset 111 kunnasta ja 135 uimahallista,
kylpylästä tai allastilasta. Vastauksia saatiin laajasti eri kokoisista
kunnista ja eri puolilta Suomea.

Koronaepidemian vaikutukset uimahallien käyttöön -selvitys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

SUH:n ohjeet uimahallien ylläpitäjille koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Kasvomaskien käyttö uimahallissa ja viestintämateriaalit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lisätiedot:

Kristiina Heinonen, toiminnanjohtaja, SUH, puh. 040
5213282, kristiina.heinonen(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, SUH, puh. 0
400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi