Hyppää sisältöön

Lapset eriarvoisessa asemassa koulujen uimaopetuksen suhteen

Uimataitoviikolla julkaistuun selvitykseen kuntien esi- ja
alakoulujen uimaopetuksesta saatiin vastauksia 200 kunnasta eri puolilta
Suomea. Kyselyn tiedot on kerätty lukuvuoden 2021–2022 aikana.

– Uimataito
on tärkeä kansalaistaito, joka mahdollistaa turvallisen vesillä
liikkumisen ja vesiliikunnan harrastamisen läpi elämän. Koulujen
järjestämä uimaopetus on lasten uimataidon ja vesipelastustaitojen
oppimisessa tärkeässä roolissa. Uimaopetuksen määrä kuitenkin vaihtelee
todella paljon kuntien välillä, harmittelee SUH:n koulutussuunnittelija Tero
Savolainen
.

 – Meillä
oli jo ennen koronapandemiaa kuntia, joissa lapset saivat säännöllistä ja
tavoitteellista opetusta esikoulusta kuudenteen luokkaan asti ja vastaavasti
kuntia, joissa lapset kävivät hädin tuskin uimassa kerran pari alakoulun
aikana. Lapset eivät tällä hetkellä ole yhdenvertaisessa asemassa
saavuttaakseen peruskoulun opetussuunnitelman mukaiset uimataidon ja
vesipelastuksen tavoitteet. 

Koronapandemia on osaltaan heikentänyt tilannetta. Suurin
osa uimahalleista on ollut suljettuna jossain vaiheessa kuluneen kahden vuoden
aikana. Vain 14 prosenttia kunnista ilmoitti, että koulujen uimaopetus saatiin
järjestettyä täysimääräisesti koronan aiheuttamista uimahallisuluista
huolimatta. Lähes 40 prosenttia kunnista arvioi koronarajoitusten vaikuttaneen
heikentävästi lasten uimataitoon. Pienimmät tuntimäärät ovat kyselyn
perusteella Etelä-Suomessa ja yli 100 000 asukkaan
kunnissa.  

– Pahimmillaan
joissakin kunnissa uimahalli on ollut suljettuna yhteensä yli vuoden ajan.
Vaikka osa kunnista on mahdollistanut koulujen uimaopetuksen myös
sulkuaikoina, on vapaa-ajalla tapahtuvat käynnit uimahallissa jääneet
kokonaan pois. Meillä onkin nyt osallistumassa koulujen uimaopetukseen
jopa kolmasluokkalaisia, jotka tulevat ensimmäistä kertaa uimahalliin,
Savolainen sanoo.

– Koulujen
uimaopetuksessa ollaankin haastavassa tilanteessa, minkä parantaminen
vaatii resursseja ja tukitoimia heikkouimataitoisille. Riittävien resurssien
lisäksi kunnissa tulee varmistaa, että uimaopetukselle asetetaan
tavoitteet paikalliset olosuhteet huomioiden ja tavoitteiden kehittymistä,
ja näin myös opetuksen laatua, arvioidaan säännöllisesti. 

Koronapandemian vaikutus lasten uimataitoon maakunnittain (n= 200).

Koulujen uimaopetuksen lisäksi myös vanhemmilla on iso rooli
lapsen uimaan oppimisessa, mutta koronapandemian aiheuttaman oppimisvajeen
korjaaminen ei voi olla yksinomaan heidän aktiivisuutensa varassa. Muuten
vaarana on, että osa nykyisistä alakoululaisista jää kokonaan ilman Suomen
oloissa välttämätöntä uimataitoa.

Selvitys on osa parhaillaan käynnissä olevaa
valtakunnallista uimataitotutkimusta, jonka avulla selvitetään alakoulu- ja
esikouluikäisten lasten uimataitoa ja siihen keskeisesti yhteydessä olevia
tekijöitä. Selvitykseen saatiin vastaukset 200 kunnasta. Aikaisempi selvitys
kuntien uimaopetusjärjestelyistä on toteutettu vuonna 2017. Selvityksestä
löytyy myös yhteenvedot eri maakuntien tilanteesta.

Selvitys julkaistaan 19.5.2022 klo 9-10 avoimessa
verkkotilaisuudessa. Lisätiedot ja osallistumislinkki:
www.suh.fi/kuntaselvitys

Lisätiedot:

Koulutussuunnittelija,
Tero Savolainen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, puh. (050) 491
7444, tero.savolainen(at)suh.fi

Selvitys kuntien esi- ja alakoulujen uimaopetuksesta –
Koronapandemian vaikutukset lasten uimataitoon: https://www.suh.fi/files/3663/SUH_Selvitys_kuntien_esi-_ja_alakoulujen_uimaopetuksesta_2022.pdf (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lisätietoa Uimataitoviikosta 16.-22.5.2022: www.suh.fi/uimataitoviikko (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lisätietoa Uimataitotutkimuksesta: www.suh.fi/toiminta/uimataitotutkimus_2022 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)