– Lokakuussa
ihmiset liikkuivat vielä aktiivisesti vesillä veneillen, mikä näkyi vaaratilanteina
ja valitettavasti myös hukkumisina. Veneilyn lisäksi hukkumisia tapahtui hyvin
erilaisissa ympäristöissä, sanoo SUH:n hengenpelastuksen koulutussuunnittelija Anne
Hiltunen.
Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun 25.10.
julkaisemassa jääkartassa Perämeren pohjoisosissa näkyvät tämän jäätalven
ensimmäiset jäät. Talven tehdessä
tuloaan on syytä varautua ja varustautua vesistöjen viilenemiseen ja jääturvallisuuteen.
– Vesillä liikkujien
suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä kylmä vesi ja muuttuvat
sääolosuhteet. Kylmä vesi kangistaa ja veden varaan joutuminen, erityisesti
ilman pelastautumispukua, voi olla kohtalokasta hyvinkin nopeasti. Toinen iso
riskitekijä kylmän veden aikaan on kylmäsokki, sanoo Hiltunen.
Ihmisen pudotessa yllättäen kylmään
veteen,
laukaisee kylmäreseptoreiden yhtäkkinen ärsytys joukon vasteita, joita
kutsutaan yhteisnimellä kylmäsokki. Elimistö toimii refleksinomaisesti
ensimmäisten sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa
hyperventilaatio. Paniikki ja pakokauhun tunne saavat uhrin haukkomaan henkeä,
jolloin uhri vetää helposti vettä keuhkoihinsa.
– Ihmisen
kyky pidättää hengitystään normaalista 60–90 sekunnista laskee kylmäsokkireaktiossa
muutamaan sekuntiin, mikä lisää olennaisesti hukkumisen riskiä, kertoo
Hiltunen.
Lokakuun hukkumiskuolemista tapahtui kolme
Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kolme Etelä-Suomessa, kaksi Itä-Suomessa ja
kaksi Lapin alueella. Viime vuonna lokakuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen
mukaan 6 ihmistä ja tammi-lokakuussa 101 ihmistä.
Kuluneen vuoden hukkumisista 36 on
tapahtunut uidessa, 35 vesiliikenteen yhteydessä, kaksitoista jäihin vajoamisen
seurauksena, viisi veteen putoamisen yhteydessä, yksi laitesukelluksen
yhteydessä, yksi ulkomailla ja 50 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole
selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 85 on ollut miehiä, 24 naisia ja 32
tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.
Suomessa hukkuu tapaturmaisesti
vuosittain 100–150 ihmistä, joista tilastojen mukaan noin puolet alkoholin
vaikutuksen alaisena. Tyypillinen vesiliikenteessä hukkuja putoaa veneestä tai
joutuu veden varaan veneen kaatuessa ilman pelastusliivejä. Uimiseen
liittyvissä hukkumisissa arvioidaan usein oma uimataito tai toimintakyky
väärin, lähdetään uimaan yksin tai jätetään lapset valvomatta. Useimmat
hukkumistapaukset sattuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa.
SUH suosittelee kaikkia kasvattamaan
tietoisuuttaan vesiturvallisuudesta. Viisaasti Vesillä -kampanjan
Hukkumattomuudenlupaus on oiva tapa perehtyä aiheeseen ja samalla haastaa
läheisensä mukaan vesiturvallisuustalkoisiin.
LISÄTIETOJA
Niko Nieminen, viestinnän asiantuntija,
puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
SUH:n ennakkotilastot hukkumisista 2021
Ohjeita ja videoita turvalliseen vesillä
liikkumiseen
Viisaasti vesillä –
Hukkumattomuudenlupaus