– Uimahalleissa ja kylpylöissä on varmasti jo
pohdittu erilaisia energian säästökeinoja. Haluamme osaltamme kannustaa
sekä palveluntarjoajia että palveluita käyttäviä asiakkaita osallistumaan
talkoisiin, kukin oman tilanteensa ja paikallisten olosuhteiden mukaan.
Näin voidaan varmistaa uimahallien ja kylpylöiden edellytykset tuottaa
liikunta- ja hyvinvointipalveluja laajasti eri ikäisille ja
toimintakyvyltään erilaisille ihmisille myös energiakriisin aikana, sanoo
SUH:n tekninen asiantuntija Ilpo Johansson.
Saunat ovat sähköenergian osalta varmasti
helpoin säästökohde. Saunojen päällä olon aikoja ja lämpötiloja on hyvä
tarkastella todellisen tarpeen mukaan. Altaiden lämpötilojen laskemisesta
saavutettava säästö sen sijaan on melko marginaalista ja sillä voi olla
merkittäviä vaikutuksia niiden käyttöön.
– Altaiden lämpötiloja ei voi laskea kovin
radikaalisti. Altaiden lähtölämpötila ja käyttötarkoitus on huomioitava.
Esimerkiksi vauvauintialtaan veden tulee olla vähintään +32 asteista.
Samoin lasten uimaopetukseen ja erityisryhmien liikuntaan tarkoitetuissa
altaissa veden tulee olla riittävän lämmintä. Lämpimän käyttöveden
lämpötilaa ei myöskään voi laskea, koska tästä voi aiheutua
mikrobiologisia ongelmia, jatkaa Johansson.
Asiakkaat voivat tulla mukaan
energiatalkoisiin esimerkiksi käymällä oman saunan lämmittämisen sijaan
mieluummin uimahallin tai paikallisen kylpylän saunassa. Etenkin sähköverkon
huippukuormituksen aikana tällä voisi olla huomattavakin merkitys. Myös peseytymistä ja peseytymiseen käytettävää aikaa voi
yrittää lyhentää uimahallissakin.
– Energiatalkoissa on syytä muistaa, että kuluneen
reilun kahden vuoden aikana uimahallien käyttö on jo ollut vahvasti
rajoitettua. Rajoitukset ovat vaikuttaneet muun muassa lasten uimataitoon
ja erityisryhmiin kuuluvien toimintakykyyn. Uimahallit ja kylpylät ovatkin
merkittävä kansanterveyden ja hyvinvoinnin tuottaja yhteiskunnassamme ja
toivomme, että tämä otetaan huomioon energian säästökohteita valittaessa,
painottaa Johansson.
Uimahallien ja kylpylöiden rooli energiakriisissä – keinoja energian säästämiseksi
Lisätiedot:
Ilpo Johansson, tekninen asiantuntija, SUH, puh.
040 820 6809, ilpo.johansson(at)suh.fi