–
Vaikka tammikuussa tietoomme ei tullut hukkumisia, jäistä pelastettiin mediatietojen
mukaan kymmenkunta ihmistä sekä viranomaisten että kanssaihmisten toimesta. Helmikuu alkoi kuitenkin ikävästi kahden
ihmisen hukkuessa moottorikelkan vajottua jään läpi Kotkan Syväsalmessa, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
Jäätilanne on Suomessa ollut
poikkeuksellisen hyvä tammikuussa – ihmiset ovat päässeet nauttimaan jäällä liikkumisesta.
Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä
kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäällä liikkujien suurimpia vaaratekijöitä ovat tällä hetkellä muuttuvat
sääolosuhteet, runsas lumisade ja kylmä vesi. Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti
jopa muutaman kymmenen metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.
– Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä
olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden
syntymiselle jäällä. Etenkin nyt jään päälle satanut lumi yhdessä pakkaskelien
kanssa tekevät jääolosuhteista paikoittain hyvinkin vaaralliset. Lumikertymät
toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä
piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat, sanoo Niko Nieminen.– Tärkeää jäälle
suunnatessa on asennoitua siihen, että jos jää pettää, on riittävän hyvin
varustautunut ja tiedostaa kylmäsokin vaaran. Kylmäsokissa elimistö toimii refleksinomaisesti ensimmäisten
sekuntien ajan. Uhri pidättää hetken hengitystään, mitä seuraa
hyperventilaatio. Veden varaan joutuneella on yleensä vaikeuksia pitää
hengitystiet vedenpinnan yläpuolella, jolloin hukkumisen todennäköisyys kasvaa. Vesillä paljon liikkuvien
kannattaakin totuttautua kylmävesialtistuksiin kylmillä suihkuilla tai uimalla
säännöllisesti kylmissä vesissä, lisää Nieminen.
.jpg)
Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja
niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla
käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei
tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään
kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet
ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.
Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä,
toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi
tutuissakin paikoissa pettää.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste,
liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää
apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa
myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
kaivata.o Selvitä ennalta
jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien
jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja
merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).o Jään kantokyvystä kertoo
virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan
vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla.
Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja
autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit
kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa
kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta
vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun
kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista.
Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.o Tiedosta vaaranpaikat. Jää
voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien
kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä
laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.o Ohjeita jäistä pelastautumiseen
ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.
Lisätietoja:
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400
469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 0181 879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja
valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja
olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja
ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä
tai toisen pelastamiseen veden varasta.