Hyppää sisältöön

Tilastokatsaus jäihin hukkumisiin: Missä, miten ja milloin jäihin hukutaan Suomessa?

Ensimmäiset jääpeitteet ovat saapuneet Perämerelle ja Pohjois-Suomeen. Valitettavasti myös ensimmäinen jäihin vajoamisen seurauksena tapahtunut hukkumistapaus on jo kirjattu tilastoihin, ja lukuisat läheltä piti -tilanteet ovat herättäneet huolemme. Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet voivat olla vielä auki, pienemmät vesistöt mahdollistavat jo jäällä liikkumisen. Nyt on korkea aika tarkastella jääturvallisuuteen liittyviä toimintatapoja ja ohjeita, sekä keskustella avoimesti näistä aiheista myös lasten ja nuorten kanssa.

Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä. Suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Lisäksi huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.

Kymmenen viime vuoden tilastot jäihin vajoamisen seurauksena

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan on viimeisen 10 vuoden aikana (2013–2022) hukkunut yhteensä 175 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Näistä 152 on ollut miehiä, 14 naisia ja 9 tapauksessa tarkemmat tiedot puuttuvat.

Hukkumistilastot aktiviteettien mukaan

Moottorikelkkailu on johtanut 38 hukkumiseen, muu moottoriajoneuvolla kulku 21 hukkumiseen ja pilkkiminen ja kalastus 34 hukkumiseen. Luistellessa on menehtynyt 18 henkilöä, jäällä kävely on vaatinut 16 ihmisen hengen, potkukelkkaillessa on hukkunut 11 ja hiihtäessä 9. Tarkemmat tiedot puuttuvat 28 tapauksissa.

Jäihin hukkumiset aktiviteetin mukaan vuosina 2013-2022 (SUH)
Jäihin hukkumiset aktiviteetin mukaan vuosina 2013-2022 (SUH)

Hukkumistilastot alueittain ja vesistöittäin

Itä-Suomessa on kirjattu 61 hukkumista, Etelä-Suomessa 42, Länsi- ja Sisä-Suomen alueella 27, Pohjois-Suomessa on hukkunut 16 ihmistä, Lounais-Suomessa 15 ja Lapissa 14.

Jäihin hukkumiset alueittain vuosina 2013-2022 (SUH)
Jäihin hukkumiset alueittain vuosina 2013-2022 (SUH)

Sisävesistöissä on tapahtunut 134 hukkumista, meressä 36 ja 5 tapauksessa tarkemmat tiedot puuttuvat.

Jäihin hukkumiset vesistöittäin vuosina 2013-2022 (SUH)
Jäihin hukkumiset vesistöittäin vuosina 2013-2022 (SUH)

Hukkumistilastot kuukausittain

Huhtikuussa on hukkunut eniten ihmisiä jäihin, yhteensä 40. Joulukuu on toisena 36 hukkumistapauksella, ja tammikuu kolmantena 32 tapauksella. Maaliskuussa on kirjattu 24 hukkumista ja helmikuussa 23. Marraskuussa hukkuneita on 14, toukokuussa 4 ja lokakuussa 2.

Jäihin hukkumiset kuukausittain vuosina 2013-2022 (SUH)
Jäihin hukkumiset kuukausittain vuosina 2013-2022 (SUH)

Vaikka hukkumistapaukset ovat vähentyneet vuosien varrella, on jokainen hukkunut liikaa. Meidän on sekä kunnioitettava jäätä että ymmärrettävä sen arvaamattomuus välttääksemme tulevaisuudessa vastaavat tragediat.

Luonto elää, muuttuu ja yllättää.

Samat jäät, jotka ovat vuosien varrella kantaneet, voivat seuraavana talvena pettää. Eilisen varmuus on tämän päivän arvoitus. Kun astut jäälle, tee se kuin olisit ensimmäistä kertaa siellä – sillä jokainen talvi piirtää jäälle oman, ennalta-arvaamattoman tarinansa. Jää ei suosi vanhoja tuttuja; se koettelee jokaista.

Jään kantokyky

Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se on kiinteää, suurikiteistä sekä kirkasta. Teräsjäätä tulee olla vähintään 5 cm mielellään 10 cm, jotta se kestäisi aikuisen ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Jään kantokyky (SUH)
Jään kantokyky (SUH)

Varustaudu vajoamisen varalle

  • Jokaisen jäillä liikkujan tärkein turvallisuusvaruste on käyttövalmiina kaulalla roikkuvat naskalit. Ilman naskaleita jäistä on hankalaa, jopa mahdotonta, päästä ylös.
  • Matkapuhelin on syytä pakata vesitiiviiseen pussiin ja pitää se helposti ulottuvilla, jotta apua voi tarvittaessa hälyttää nopeasti.
  • Reppu pakataan kelluttavaksi (vaihtovaatteet vesitiiviiksi esim. muovipussiin) ja sen on oltava napakasti vyötäröhihnalla kiinni. Takaisin kuiville kipuaminen on tällöin helpompaa.
  • Kylmettyneen auttamiseksi ja omaksikin lämmikkeeksi kannattaa jäälle lähtiessä pakata reppuun kevyt hypotermiapussukka. Sinne voi pujahtaa tauon aikana viimalta suojaan ja lisäksi sillä voidaan estää avannosta autetun lisäjäähtyminen. 
  • Pillillä voi hälyttää apua. Sen ääni kuuluu huutoa kauemmaksi ja siihen jaksaa puhaltaa vielä silloinkin, kun voimat eivät enää riitä huutamiseen.
  • Paljon jäillä liikkuvien erinomainen turvavaruste on kuivapuku. Kuivapuku pitää veden varaan joutuneen kuivana ja toimintakykyisenä pidempään. Hyvä aluspukeutuminen lisää puvun lämmöneristyskykyä. 
  • Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla
    alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa.
    Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
  • Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä.
  • Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa kaveria.
Jääturvallisuusetiketti (SUH, Suomen Retkiluistelijat & Suomen Latu)
Jääturvallisuusetiketti (SUH, Suomen Retkiluistelijat & Suomen Latu)

Tiedosta vaaranpaikat

Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden
alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Valmistautuminen on avain

Onnettomuus yllättää aina. Se ei kysy lupaa, ei varoittele eikä tee poikkeuksia. Paras keino välttää jäihin liittyviä tapaturmia on valmistautua ja ottaa turvallisuusasiat vakavasti jo ennen jäälle lähtemistä.

Kun astut tänä talvena jäälle, ota huomioon sen arvaamattomuus. Kunnioita jäätä, varustaudu asianmukaisesti ja ennen kaikkea, nauti talvesta turvallisin mielin.

Lue lisää jääturvallisuudesta:

Lue lisää jääturvallisuudesta osoitteessa www.viisaastivesilla.fi/jaalla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lisätietoja

Niko Nieminen

Viestintäasiantuntija
010 3407 332
niko.nieminen@suh.fi