SUOMEN UIMA- JA HENGENPELASTUSLIITTO
SUOMEN UIMALIITTO
LEHDISTÖTIEDOTE
2.10.2014
UIMAHALLIT RAPISTUMASSA KUNTIEN SÄÄSTÖPAINEISSA?
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ja Suomen
Uimaliiton järjestämässä Uimahallifoorumissa nousi esiin huoli uimahallien
kohtalosta tulevaisuudessa. Lähivuosina useissa uimahalleissa ympäri maan on
edessä hallin peruskorjaus, mikäli niiden halutaan pysyvän käyttökunnossa.
Uusien uimahallien rakentaminen on hyvin vähäistä. Sen sijaan monessa kunnassa
mietitään, että onko mahdollista toteuttaa peruskorjaus jollakin aikajänteellä,
pitäisikö kulujen kattamiseksi nostaa käyttömaksuja vai pitääkö pahimmillaan
laittaa lappu luukulle.
Uimahallit tuottavat
hyvinvointia eri-ikäisille ihmisille
SUH ja Uimaliitto haluavat nostaa esiin uimahallien
merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Uinti on yksi suomalaisten suosituimmista
liikuntamuodoista. Uimahallin käyttäjinä ovat laajasti eri-ikäiset ihmiset,
lapsista ikäihmisiin, jotka harrastavat uintia niin omatoimisesti kuin
lukuisissa uimaseuroissa. Uimahalleilla on suuri merkitys suomalaisten
uimataidon ylläpitäjänä, ja myös kilpa- ja huippu-urheilun areenana.
”Uimahallit ovat useassa kunnassa yhdenvertaisesti
erilaisten ihmisten saavutettavissa Näin olleen hallien toimintaedellytysten
kaventamisella, tai jopa niiden sulkemisella, on suoraan kielteisiä vaikutuksia
ihmisten liikunta-aktiivisuuteen ja sitä kautta työ- ja toimintakykyyn, samoin
kuin uimaseurojen toimintamahdollisuuksiin”, SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina
Heinonen toteaa.
Selvityksissä, joissa kuntalaisilta on kysytty heidän
käyttämistään liikuntapaikoista, uimahalli on säännönmukaisesti ollut
käytetyimpien joukossa. Uimahalli koetaan koko kansan liikuntapaikaksi ja tämä
olisi hyvä pitää mielessä uimahalleja koskevassa päätöksenteossa.
”Uimahallien peruskorjauksien tai rakentamisen yhteydessä
olisi tärkeää, että uimahallien käyttäjäryhmien tarpeita kuultaisiin jo
tarvekartoitusvaiheessa, eikä vasta suunnitelmien jo ollessa valmiina.
Suunnitteluvaiheessa tehdyillä valinnoilla voi monesti melko pienin
kustannuksin varmistaa, että halli sopii niin mummojen vesijumppaan kuin uinnin
SM-kilpailujen järjestämiseen”, painottaa Uimaliiton toiminnanjohtaja Eerika
Laalo-Häikiö.
Uimaliiton uimaseurojen harjoitus- ja kilpailuolosuhteista
tekemän selvityksen pohjalta nousi esiin tarve yhdenmukaistaa kuntien
avustusten ja käyttövuorojen jakoperusteita. Samoin kunnan, seuratoimijoiden ja
muiden uimahallin käyttäjäryhmien yhteistyö on tärkeää uimahallin toimivuuden
kannalta.