Valtakunnallinen uimataitotutkimus toteutetaan tänä vuonna seitsemännen kerran. Tutkimuksessa selvitetään kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten uimataitoa sekä uinninopetuksen toteutumista kunnissa ja kouluissa. Uimataitotutkimuksen toteuttavat Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH) ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.
Suomalaisten lasten uimataitoa tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2000, minkä jälkeen tutkimus on toteutettu vuosina 2004, 2006, 2011, 2016 ja 2022. Kesällä 2025 esiin nousseet, huolta herättäneet uutiset lasten ja nuorten vesiturvallisuudesta sekä hukkumistapaturmista korostivat ajantasaisen tutkimustiedon tarvetta.
Tutkimus tuottaa valtakunnallista tietoa lasten uimataidosta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä muutoksista aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Vuonna 2022 toteutetussa tutkimuksessa havaittiin lasten uimataidon heikentyneen vuoteen 2016 verrattuna, mihin vaikutti merkittävästi koronapandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset uinninopetukseen. Nyt toteutettava tutkimus antaa mielenkiintoista ja ajankohtaista tietoa siitä, onko lasten ja nuorten uimataito lähtenyt jälleen vahvistumaan.
Ensimmäistä kertaa tietoa myös yhdeksäsluokkalaisten uimataidosta
–Tieto perusopetuksen päättävien nuorten uimataidosta täydentää aiempien tutkimusten tuottamaa kuvaa lasten uimataidosta ja auttaa muodostamaan kokonaisvaltaisemman käsityksen uimataidon kehittymisestä koko koulupolun aikana, sanoo liikuntapedagogiikan professori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Uinninopetuksen toteutumista tarkastellaan kunnissa ja kouluissa
Uimataitotutkimuksessa tarkastellaan uimataidon lisäksi uinninopetuksen toteutumista kunnissa sekä sitä, miten oppilaiden uimataidon kehittymistä seurataan kouluissa. Tieto uinninopetuksen käytännöistä tukee opetuksen kehittämistä ja päätöksentekoa.
–Uimataito on keskeinen turvallisuustaito, joka auttaa toimimaan vedessä ja ehkäisemään onnettomuuksia. Uimataito kehittyy harjoittelun ja opetuksen myötä koko koulupolun ajan. Siksi on tärkeää tarkastella, miten uinninopetus käytännössä toteutuu eri ikävaiheissa ja millaiset mahdollisuudet oppilailla on saavuttaa opetussuunnitelman edellyttämä uimataito, painottaa SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen.
Ensimmäisiä tuloksia julkaistaan toukokuussa 2026
Uimataitotutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkaistaan Uimataitoviikolla 11.–17.5.2026. Kokonaisuudessaan tutkimus ja siihen liittyvä raportti valmistuu vuoden 2026 lopulla.
Tutkimukseen on valittu satunnaisotannalla edustava 10 000 oppilaan otos eri puolilta Suomea. Otosta täydennetään kaikille kunnille lähetettävällä kyselyllä, jossa selvitetään tarkemmin esi- ja perusopetuksen uinninopetuksen järjestelyjä.
Uimataitotutkimuksen satunnaisotokseen valikoituneet 79 kuntaa: Alajärvi, Asikkala, Askola, Espoo, Eura, Haapavesi, Hamina, Hanko, Hartola, Heinävesi, Hämeenkyrö, Ilomantsi, Imatra, Inkoo, Joensuu, Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Kemiönsaari, Kerava, Kirkkonummi, Kivijärvi, Kokemäki, Kontiolahti, Korsnäs, Koski Tl, Kouvola, Kuortane, Kustavi, Lahti, Lemi, Lempäälä, Leppävirta, Liminka, Lohja, Loppi, Luhanka, Lumijoki, Maalahti, Muonio, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Parikkala, Parkano, Pelkosenniemi, Pomarkku, Pälkäne, Pöytyä, Raahe, Rautalampi, Rautjärvi, Salo, Savitaipale, Seinäjoki, Sipoo, Somero, Sotkamo, Sysmä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tampere, Tuusniemi, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Virolahti, Ylivieska, Ylöjärvi, Ypäjä
Lisäksi tutkimukseen osallistuu erillisenä otoksena vapaaehtoisesti mukaan 17 ilmoittautunutta kuntaa: Helsinki, Huittinen, Isokyrö, Janakkala, Jämsä, Jyväskylä, Korsholm, Kristiinankaupunki, Lapua, Liperi, Muurame, Nokia, Pieksämäki, Porvoo, Raasepori, Suomussalmi, Äänekoski
Lisätietoa:
Tero Savolainen, koulutussuunnittelija, SUH, puh. 010 3407 335, tero.savolainen@suh.fi
Arja Sääkslahti, professori, Jyväskylän yliopisto, arja.saakslahti@jyu.fi
