Vuonna 2020 hukkui 113 ihmistä – Koronavuosi lisäsi jäihin hukkuneiden määrää

Koronavuosi oli petollinen jäällä liikkujille. Mittaushistorian lämpimin vuosi, lisääntynyt luonnossa liikkuminen sekä heikot
jäät lisäsivät merkittävästi jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneita. Vuonna
2020 jäihin hukkui 28 ihmistä, mikä on 22 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurin
osa jäihin hukkumisista tapahtui alkuvuodesta. Edellisen kerran jäihin
hukkuneiden määrä nousi yhtä korkeaksi vuonna 2014.

SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva.

– Vaihtelevat sääolosuhteet
vaikuttavat vahvasti jäätilanteeseen. Tämän takia koko maassa on varottava
heikkoja jäitä. Jäälle lähtöä on syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki
jäällä, toimii edelleen. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys
on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu
oikein. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi
tutuissakin paikoissa pettää, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton
viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

SUH:n vuosilta 2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan
noin joka kolmas (36 %) jäihin hukkunut oli vajonnut veteen moottoriajoneuvolla.
Kymmenen vuoden aineisto kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka
neljäs oli kävelijä ja lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput
olivat liikkeellä luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla.

SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneista 2010-2019.

– Jään on oltava
riittävän paksu, jotta se kantaa. Jään kestävyys lasketaan aina virheettömän
teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan
vedestä. Se on kiinteää, suurikiteistä sekä kirkasta. Teräsjäätä tulee olla
vähintään 5 cm, mielellään 10 cm, jotta se kestäisi yksin kulkevan aikuisen
ihmisen. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen
ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä. Jäällä liikkumista
tulisi välttää ennen kuin on täysin varma, että se on kantavaa koko
liikkuma-alueellasi, sanoo Nieminen.

Oikean varautumisen ja varustautumisen merkitys on
oleellista. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on
opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina
roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, että jää pettää. Jäälle ei tule lähteä
yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden
koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä.

Jääturvallisuusetiketti (Suomen Latu, Suomen Retkiluistelijat ja SUH)

SUH:n
mediatietojen pohjalta kerättyjen ennakkotilastojen mukaan suurin osa vuoden
2020 tapaturmaisista hukkumiskuolemista tapahtui tuntemattomasta syystä (39) ja jäihin vajoamisen seurauksena
(28). Hukkuneista 83 oli
miehiä, 10 naisia ja 20 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä.
Suurin osa hukkumista tapahtui Etelä-Suomessa (34). Kesä oli vuodenajoista synkin,
kesäkuukausien aikana hukkui 45 ihmistä.

Joulukuun hukkumiskuolemista tapahtui neljä Itä-Suomessa, kolme Länsi- ja
Sisä-Suomen alueella, kaksi Pohjois-Suomessa ja yksi Lapin alueella. SUH:n ennakkotilastojen
mukaan vuonna 2019 hukkui 90 ihmistä. 

Turvallisen jäällä liikkujan
muistilista:

o  
Kaveri on paras
turvavaruste,
liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää
apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa
myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
kaivata.

o  
Selvitä
ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri
tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen
ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen
sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

o  
Jään
kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä,
joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm
yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15
cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

o  
Varustaudu
vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan.
Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja
pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä
kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai
köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle
hyvä hankinta.

o  
Tiedosta
vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan
veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös
viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi
kaislikot ovat riskipaikkoja.

o  
Ohjeita
jäistä pelastautumiseen ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n
sivuilta.

Lisätietoja:

Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 0181 879,
anne.hiltunen(at)suh.fi

SUH:n ennakkotilastot hukkuneista
2020
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lue lisää turvallisesta jäällä liikkumisesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

———————
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja
valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja
olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja
ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä
tai toisen pelastamiseen veden varasta.