Hyppää sisältöön

Varokaa heikkoja kevätjäitä – 5 ihmistä hukkui maaliskuussa

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä keräämien ennakkotietojen mukaan maaliskuussa hukkui 5 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. SUH korostaa, että paksukaan jää ei välttämättä enää ole turvallista. Jäällä liikkuminen vaatii nyt erityistä tarkkaavaisuutta.

SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva.

Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet ovat suurimmilta osin jo auki Etelä-Suomessa, ovat pienemmät vesistöt pohjoisempana mahdollistanut vielä jäällä liikkumisen.

”Lämmin ja aurinkoinen sää heikentää jääkansia nopeasti. Jään paksuus ei enää kerro sen turvallisuudesta. Viimeisen kuukauden aikana läheltä piti-tilanteet ovat tuplaantunut edellisiin kuukausiin verrattuna”, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.

Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti, jolloin monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa.

Hiltunen korostaa, että jäihin pudonneen selviytymismahdollisuuksista kertoo suuntaa antava ”1+10+1-nyrkkisääntö”, joka jakautuu kolmeen kriittiseen vaiheeseen. Ensimmäisen minuutin aikana on ensisijaisen tärkeää hallita kylmäshokin aiheuttamat vasteet ja rauhoittua. Seuraavat kymmenen minuuttia ovat ratkaisevia itsensä pelastamiseksi jäistä. Tämän jälkeen on tunti aikaa siirtyä lämpimään. Mitä pidempään henkilö on kylmässä vedessä ja on alttiina jälkijäähtymiselle, sitä pienemmät mahdollisuudet pelastautumiseen on.

Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa jäällä liikkuvalle.

SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 87 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen.

SUH:n median välityksellä keräämien ennakkotietojen mukaan on tänä vuonna hukkunut 9 ihmistä, joista kahdeksan on miehiä ja yksi nainen. Kaikki hukkumiset ovat tapahtuneet jäihin vajoamisen seurauksena. Alkuvuoden hukkumiskuolemista tapahtui kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kaksi Etelä-Suomessa, kaksi Lounais-Suomessa ja kaksi Itä-Suomessa. Ennakkotilastojen mukaan viime vuonna tammi-maaliskuussa hukkui 5 ihmistä, joista kaksi maaliskuussa.

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

  • Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
  • Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät ja sulavat Suomessa eri tahtiin.
  • Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
  • Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
  • Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.


Linkit:


Harrastajakalastajien tarina – Onnettomuus, jota ei pitänyt ikinä tapahtua – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (suh.fi)

Jäihin hukkumiset – Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (suh.fi)

Jäällä – Viisaasti vesillä (viisaastivesilla.fi) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

JOS JÄÄ PETTÄÄ, TOIMI NÄIN – Viisaasti Vesillä (youtube.com) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)


Lisätietoja

Anne Hiltunen, vesiturvallisuusasiantuntija, puh. 050 566 0145, anne.hiltunen(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja valistusorganisaatio, jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja olosuhteiden edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja ennakoimaan mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä tai toisen pelastamiseen veden varasta.

Lisätietoja

Anne Hiltunen

Vesiturvallisuusasiantuntija
010 3407 333
anne.hiltunen@suh.fi