Jään kantavuuden arviointi
voi olla hyvin hankalaa ja virhearvioinnin voi tehdä kuka vaan. Yleisesti luullaan, että jään pinta on yhtä paksu
kaikkialta – ei se ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa
olla vaikea havaita. Kevätaurinko tekee jään arvioinnista entistä
hankalampaa.
– Jään paksuus ei enää kerro
sen turvallisuudesta. Jään heikkeneminen
voimistuu sen jälkeen, kun lumi on sulanut päältä pois ja lumea tummempi jään
pinta imee auringonsäteitä ja lämpöä. Jää haurastuu ja puikkoontuu, jolloin
monikymmensenttinenkin jää voi pettää alta, sanoo Suomen Uimaopetus- ja
Hengenpelastusliiton (SUH) viestintäasiantuntija Niko
Nieminen.
– Kevätjään viekkaus piilee siinä,
että sen kantavuus voi heiketä todella nopeasti – päältä päin ei aina näe, onko
jää haurastunutta vai ei. Siellä, missä jää on aamulla kantanut kulkijan, voi
paksukin jää olla iltapäivään mennessä muuttunut hengenvaarallisen heikoksi. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei missään
tapauksessa kannata lähteä ja etenkin eteläisessä Suomessa jäille menoa on jo
syytä välttää kokonaan, jatkaa Nieminen.
Jään paksuus on
vaihdellut ja vaihtelee edelleen suuresti vesistöjen eri osissa.
Virtapaikoilla, vesistörakenteiden lähellä, ojien suissa, kapeikoilla ja isojen
kivien läheisyydessä jäät voivat olla vaarallisen heikkoja. Jäällä liikkuessa
tulee siis edelleen varmistua riittävästä jään kantavuudesta, varustauduttava
pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista.
SUH:n median välityksellä keräämien ennakkotietojen
mukaan on tänä vuonna hukkunut 3 ihmistä, joista 1 on mies ja 2 tapauksessa
sukupuoli ei ole selvillä. Alkuvuoden hukkumiskuolemista tapahtui 2 Kymenlaaksossa,
Etelä-Suomessa ja 1 Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Suomessa. Ennakkotilastojen
mukaan viime vuonna helmikuussa hukkui 1 ihminen ja tammi-helmikuussa 7
ihmistä.
– Jäälle lähtöä on aina syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra
– järki jäällä, toimii edelleen. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä
ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, muistuttaa Nieminen.
Tutustu jääturvallisuuteen SUH:n jääturvallisuuswebinaarin avulla.
Turvallisen jäällä liikkujan
muistilista:
o Kaveri on paras turvavaruste,
liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää
apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa
myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
kaivata.
o Selvitä ennalta
jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien
jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja
merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
o Jään kantokyvystä kertoo
virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan
vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla.
Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja
autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
o Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit
kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa
kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta
vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun
kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista.
Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
o Tiedosta vaaranpaikat. Jää
voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien
kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä
laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
o Ohjeita jäistä pelastautumiseen
ja pelastamiseen löytyy esimerkiksi SUH:n sivuilta.
Lisätietoja
Niko
Nieminen, viestintäasiantuntija, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi
Anne
Hiltunen, koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää
turvallisesta jäällä liikkumisesta
Lataa ilmainen Järki Jäällä -opas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
———————
Suomen
Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on koulutus- ja valistusorganisaatio,
jonka perustehtävänä on uimataidon, vesiturvallisuuden ja olosuhteiden
edistäminen. Jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia uimaan ja ennakoimaan
mahdollisia vaaratilanteita sekä riittävät tiedot ja taidot itsensä tai toisen
pelastamiseen veden varasta.