Hyppää sisältöön

Pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille – marraskuussa hukkui 7 ihmistä

Uutiset

Alkaneen jäätalven pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä heikoille jäille. SUH:n
ennakkotilastojen mukaan marraskuussa 3 ihmistä on jo hukkunut jäihin ja läheltä
piti -tilanteita on sattunut kymmenittäin. Ikäviltä uutisilta ei vältytty
joulukuun alussakaan, kun mediassa uutisoitiin kahdesta jäihin hukkuneesta
Pohjois-Savossa.

Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään
kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat
jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Vaihtelevat
sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo
otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle.

– Suomi on pitkä maa, joten vaihtelua
jääolosuhteissa on paljon. Vaikka meri ja isot järvet ovat vielä auki, ovat
pienemmät vesistöt mahdollistanut jo jäällä liikkumisen. Onkin hyvä muistaa, että vaikka rannassa jäätä olisikin
jalankulkijan kestävät viisi senttimetriä virheetöntä teräsjäätä, niin jään
paksuus voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella, sanoo SUH:n
viestintäasiantuntija Niko Nieminen.

Jääturvallisuusetiketti (SUH, SUomen Latu ja Suomen Retkiluistelijat)

SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä
kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra –
järki jäällä, toimii edelleen. Jäälle lähtöä on erityisesti Etelä- ja
Keski-Suomessa vielä syytä harkita tarkkaan.

– Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi
tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä
tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen
kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää
pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa
kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun
reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein
jäällä liikkuvalle, sanoo Nieminen.

Jään on oltava riittävän paksu, jotta se kantaa. Jään
kestävyys lasketaan aina virheettömän teräsjään mukaan. Teräsjää on lujaa
yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Teräsjäätä tulee olla vähintään
5 cm, mielellään 10 cm, jotta se kestäisi yksin kulkevan aikuisen ihmisen.
Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen jääkannen ja
autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.

Jään kantokyky (SUH)

– Suosittelemme kaikkia kasvattamaan tietoisuuttaan jääturvallisuudesta.
Viisaasti Vesillä -kampanjan Hukkumattomuudenlupaus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
on oiva tapa perehtyä aiheeseen ja samalla haastaa läheisensä mukaan jääturvallisuustalkoisiin,
sanoo Nieminen.

Marraskuun hukkumiskuolemista tapahtui kolme Etelä-Suomessa,
kaksi Pohjois-Suomessa ja kaksi Lapin alueella. Viime vuonna marraskuussa
hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 2 ihmistä ja tammi-marraskuussa 103
ihmistä.

Kuluneen vuoden hukkumisista 38 on tapahtunut uidessa,
37 vesiliikenteen yhteydessä, 15 jäihin vajoamisen seurauksena, viisi veteen
putoamisen yhteydessä, kaksi laitesukelluksen yhteydessä, yksi ulkomailla ja 50
tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden
hukkuneista 92 on ollut miehiä, 24 naisia ja 32 tapauksessa sukupuoli ei ole
tiedossa.

SUH:n ennakkotietoihin perustuva kuva.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista 10–30
jäihin vajoamisen seurauksena. SUH:n vuosilta
2010–2019 kokoamien ennakkotilastojen mukaan noin joka kolmas (36 %) jäihin
hukkunut oli vajonnut veteen moottoriajoneuvolla. Kymmenen vuoden aineisto
kattaa kaikkiaan 152 jäihin hukkunutta, ja heistä joka neljäs oli kävelijä ja
lähes joka viides pilkkijä tai verkkokalastaja. Loput olivat liikkeellä
luistellen, hiihtäen tai esimerkiksi potkukelkalla. Jäihin hukkuneista miehiä
oli noin 90 % ja he olivat pääosin yli 60-vuotiaita.

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

  •  Kaveri on paras turvavaruste,
    liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää
    apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa
    myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan
    kaivata.
  • Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
  • Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
  • Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja. Lue lisää vaaranpaikoista.

LISÄTIETOJA

Anne Hiltunen, hengenpelastuksen koulutussuunnittelija, puh. 044 018 1879,
anne.hiltunen(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestinnän asiantuntija, puh. 0400 469 202,
niko.nieminen(at)suh.fi

SUH:n
ennakkotilastot hukkumisista 2021
Viisaasti
vesillä – Hukkumattomuudenlupaus
Jääturvallisuusetiketti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää
turvallisesta jäällä liikkumisesta
Tutustu Järki jäällä -videoihin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus -webinaari (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

 

Sinua saattaa kiinnostaa

Lisää ajankohtaisia