Hyppää sisältöön

Suomalaisten uimataidossa on paljon kehittämistä

Tuhansien järvien maassa uimataitoa pidetään kansalaistaitona, jonka jokaisen maassamme asuvan tulisi olla mahdollisuus oppia ja osata. Viimeaikaisten tilastojen mukaan uimataito on kuitenkin Suomessa laskussa erityisesti lasten keskuudessa. Huolestuttava trendi vaatii välittömiä toimenpiteitä. Leipomoyhtiö Vaasan on mukana tukemassa sipoolaista Patrik Kvikantia, joka ui Tallinnasta Helsinkiin ja kerää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) kanssa varoja lasten uimaopetuksen tukemiseen Suomessa. Kvikantin uintiurakka alkoi sunnuntaina 23. heinäkuuta. Helsingin Eiranrantaan hän toivoo pääsevänsä tiistai-iltana 25. heinäkuuta, jolloin vietetään kansainvälistä Maailman hukkumisten ehkäisyn päivää.

Leipomoyhtiö Vaasan heinäkuussa tekemän kyselyn mukaan koululla koetaan olevan erityisen suuri rooli uimataidon kehittämisessä. Kuudesluokkalaisten uimataito on laskenut viidenneksen (21 %) vuodesta 2016 lähtien, ja nyt vain joka toinen (55 %) heistä on uimataitoisia.

”Trendi on todella huolestuttava. Koululaitos tekee hyvää työtä tarjoamalla myös uimaopetusta, mutta sitä ei saa jättää yksin koulujen ja yhteiskunnan harteille. Hukkuminen on Suomessa liian yleinen kuolinsyy, sillä vuosittain 100–150 ihmistä menettää henkensä vesillä. Väkilukuun suhteutettuna se on kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa”, kertoo SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen.

Yhteiskunnan rooliksi uimataidon kehittämisessä vastaajat asettivat taloudellisen tukemisen. Vähävaraisuus nousi merkittävänä tekijänä esiin, kun kysyttiin esteistä uimataidon oppimiselle. Erityisesti kaivattiin edullisempia mahdollisuuksia käyttää uimahalleja myös kesäkauden ulkopuolella. Muina esteinä uimisen oppimiselle pidettiin myös omaan kehoon liittyvää epävarmuutta sekä pitkiä välimatkoja uimahalleihin tai uimakouluihin. Tärkeäksi koettiin myös uimarantojen kunnossapito ja niillä tapahtuvat matalan kynnyksen uimakoulut.

”Tuhansien järvien maassa jokaisella tulisi olla mahdollisuus oppia uimaan. Suomessa onkin selkeästi tarvetta matalan kynnyksen uimakouluille niin lapsille kuin aikuisillekin, sillä erityisesti aikuisilla on suuri kynnys tunnustaa uimataidottomuus. Yksi ratkaisu on lisätä uimakoulujen määrää uimarannoilla ja uimahalleissa. Lisäksi tarjolla voisi myös olla ”pop up” -uimakouluja, joihin voisi osallistua ilmoittautumatta. Esimerkiksi tällaista toimintaa varten on tärkeää kerätä varoja myös yksityiseltä puolelta”, perustelee Savolainen.

Kyselyn mukaan osa vastaajista kokee, että tehokkaammalla valistustoiminnalla olisi mahdollista kannustaa uimataidon kehittämiseen. Uimataidon tärkeyttä ehdotetaan markkinoitavan myös vaikuttajien avulla. Yksi sellainen on Patrik Kvikant, joka aloitti sunnuntaina hurjan uintiurakan Tallinnasta Helsinkiin.

”Olemme leipomoyhtiönä ylpeinä mukana tukemassa Patrik Kvikantin tempausta, jolla kiinnitetään huomiota uimataidon merkitykseen ja kerätään varoja lasten ja nuorten uimaopetukseen Suomessa. Uintisuoritus Tallinnasta Helsinkiin reilussa kahdessa vuorokaudessa vaatii paitsi myötätuulta, myös ruista pohkeisiin ja hyvät eväät matkan varrella”, sanoo Leipomoyhtiön Vaasan liiketoimintajohtaja Minna Cousins.

Sipoolainen Patrik Kvikant aloitti uintinsa Tallinnan Piritan kuuluisilta hiekkarannoilta sunnuntaina 23.7. Varusteinaan hänellä on märkäpuku, huppu, uimahanskat, snorkkeli ja uimarinpoiju. Turvaveneenä ja lepopaikkana toimii Ark Project -troolari. Helsingin Eiranrantaan hän saapuu suunnitelmien mukaan tiistaina 25.7. klo 20 aikoihin.

”Toivon toki kevyttä myötätuulta ja maltillisia maininkeja. Sade ei haittaa, sillä kastun kuitenkin. Uimatyyleinä toimii krooliuinti ja välillä rintauinti. Krooliuinnissa ei kroppa väsy turhaan ja asento on luonnollinen. Huilipausseja pidän parin tunnin välein ja energiatasoja ylläpidän säännöllisillä välipaloilla esim. Vaasan ruispalat, banaani, suklaa, keitto ja paljon nesteitä. Minulla on rinnallani Ark-troolari, jotta en joudu muun veneliikenteen jalkoihin. Uin väylän vieressä ja uimarilla on muutenkin väistövelvollisuus”, kertoo Patrik Kvikant.

Patrik Kvikantin Tallinna-Helsinki -uinnin tavoitteena on yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa mahdollistaa kerätyillä tukivaroilla uimakoulu 250 lapselle.

Kyselytutkimus toteutettiin heinäkuussa 2023 ja siihen vastasi sata suomalaista täysi-ikäistä henkilöä. Kyselyn toteutti Vaasan Oy (Crowst vastaajapaneeli).


Lisätietoja:

Tero Savolainen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, koulutussuunnittelija, tero.savolainen@suh.fi, +358 50 4917444

Minna Cousins, Leipomoyhtiö Vaasan, liiketoimintajohtaja, minna.cousins@vaasan.com, +358 40 553 4949

Tallinna-Helsinki hyväntekeväisyysuinti
Maailman hukkumisten ehkäisyn päivä
Uimataito Suomessa