Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan marraskuussa hukkui 7 ihmistä. Kaksi hukkumista tapahtui jäihin vajoamisen seurauksena, yksi vesiliikenteen yhteydessä, yksi uidessa ja kolmessa tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tammi-marraskuussa hukkuneiden kokonaismäärä on 82.
Alkaneen jäätalven pakkaspäivät houkuttelevat ihmisiä jäille. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto muistuttaa, että jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jopa muutaman metrin matkalla – varaudu ja varustaudu.
¨Tosiasia on, ettei pakkassäät tai kalenteri kerro jään kantavuudesta. Lumikertymät toimivat jään päällä eristeenä ja hidastavat jäiden paksuuskasvua sekä piilottavat silmälle näkyvät vaaranpaikat. Vaihtelevat sääolosuhteet, heikko jään tuntemus sekä olemattomat turvavarusteet luo otolliset olosuhteet vaaratilanteiden syntymiselle¨, sanoo SUH:n viestintäasiantuntija Niko Nieminen.
SUH:n median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Hukkuneista 87 prosenttia on miehiä, suurin osa tapauksista tapahtuu sisävesistöissä, ja kolmasosa tapahtumista sijoittuu Itä-Suomeen. Lisäksi huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.
¨Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää. Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää. Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle¨, muistuttaa Nieminen.
Marraskuun hukkumiskuolemista kolme tapahtui Länsi- ja Sisä-Suomessa, kaksi Etelä-Suomessa, yksi Itä-Suomessa ja yksi Lapissa.
Kuluneen vuoden hukkumisista 18 on tapahtunut vesiliikenteen yhteydessä, 14 uidessa, 9 jäihin vajoamisen seurauksena, 13 veteen putoamisen seurauksena ja 28 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 55 on ollut miehiä, 8 naisia ja 19 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Viime vuonna marraskuussa hukkui SUH:n ennakkotilastojen mukaan 2 ihmistä ja tammi-marraskuussa 91 ihmistä.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto on käynnistänyt sosiaalisessa mediassa jäätalven mittaisen JääturvallisuusLähettiläät -kampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta turvallisesta jäällä liikkumisesta. Kampanjassa asiantuntijat jakavat arvokasta tietoa ja vinkkejä turvalliseen jäällä liikkumiseen. JääturvallisuusLähettiläät -kampanja on osa SUH:n laajempaa pyrkimystä edistää vesi- ja jääturvallisuutta Suomessa, ja se tarjoaa yleisölle mahdollisuuden oppia ja keskustella jääturvallisuudesta asiantuntijoiden kanssa. Seuraa kampanjaa SUH:n sosiaalisen median kanavilla (Instagram & Facebook: @viisaastivesilla), niin tiedät enemmän.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
- Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
- Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
- Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin, ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sivuilta ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
- Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
- Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
Lue lisää:
SUH:n ennakkotilastot hukkumisista 2023
Tilastokatsaus jäihin hukkumisiin 2013-2022
Ennakkotilastot hukkumisista hakukone 2004-2023
Jäällä liikkumisen ABC
Tietoa vesi- ja jääturvallisuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
