Kahdeksan kymmenestä vesiliikenteessä hukkuneesta olisi pelastunut, jos pelastusliivit olisi puettu oikein päälle. Uuden veneilytutkimuksen (2024) mukaan 62 prosenttia veneilijöistä käyttää pelastusliivejä tai kelluntapukineita aina vesillä liikkuessa. Vähiten pelastusliivejä käytetään sisävesillä ja perämoottoroidulla soutuveneellä sekä sisämoottoriveneellä veneiltäessä. Yleisintä käyttämättömyys on 25–34-vuotiaissa ja yli 75-vuotiaissa.
Suomessa hukkuu joka vuosi 100–150 ihmistä, joista noin kolmannes vesiliikenneonnettomuuksien seurauksena. Vaikka nykyinen lainsäädäntö vaatii pelastusliivien olemassaoloa moottoriveneissä ja yli viiden metrin pituisissa purjeveneissä jokaiselle matkustajalle, se ei heijasta vesiliikenteen todellisia riskejä. Suurin osa vesikulkuneuvoilla liikkuvien hukkumistapauksista tapahtuu ei-moottoroiduista soutuveneistä, joissa pelastusliivien käyttö ei ole pakollista.
- Pelastusliivien käyttämättömyys on yleisintä juuri niissä venetyypeissä ja ikäryhmissä, joissa hukkumiset ovat yleisiä. On huomioitava, että veneilytutkimus käsitti vain moottorilla varustetut veneet, kun suurin osa vesiliikenteen yhteydessä hukkumisista tapahtuu ei-moottoroiduista soutuveneistä. Näissä veneissä pelastusliivien käyttö ei ole pakollista, vaikka juuri niissä käyttö olisi erityisen tärkeää, sanoo Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen.
Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta on jokaisella vesillä liikkuvalla, erityisesti veneen päälliköllä. Veneen päällikkö on vastuussa siitä, että jokaiselle veneilijälle löytyy sopivan kokoinen ja hyväksytty pelastusliivi, kelluntapukine tai pelastuspuku ja, että kelluntavälineet ovat olosuhteiden niin edellyttäessä puettuina.
Veneilytutkimus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) paljasti myös, että veneilyn pätevyyskirjan omaavat jättävät pelastusliivit useammin pukematta kuin he, joilla ei ole pätevyyskirjaa. Lisäksi veneilyseurojen jäsenissä on enemmän niitä, jotka käyttävät pelastusliivejä harvoin, verrattuna niihin, jotka eivät kuulu seuraan. Kuitenkin ne, jotka eivät koskaan käytä pelastusliivejä, eivät yleensä ole veneilyseurojen jäseniä.
- Vaikka suurin osa veneistä on varustettu pelastusliiveillä, on liian usein tapauksia, joissa ne eivät ole päällä. Onnettomuustilanteet kehittyvät usein nopeasti, jolloin pelastusliivit ovat hyödyksi vain, jos ne ovat puettuna. Vesiliikenteeseen liittyvät hukkumiset tapahtuvat usein sisävesillä, yleensä hyvissä olosuhteissa ja tutussa vesistössä. Tuttu ympäristö ja hyvät olosuhteet saattavat usein johtaa virheelliseen turvallisuuden tunteeseen, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Kimmo Patrakka.
Pelastusliivien huolto ja tarkistus ovat olennainen osa veneilyturvallisuutta. Kelluntavarusteiden käyttö, huolto ja säilytys tulee toteuttaa valmistajan ohjeiden mukaisesti. Oikea pukeminen on yhtä tärkeää kuin liivien huolto ja säilytys. Jos pelastusliivejä ei ole säädetty oikein, voi käyttäjä vajota liian syvälle liivien sisään, mikä voi estää liivien toimimisen suunnitellulla tavalla.
- Näin veneilykauden alussa on hyvä tarkistaa kaikki veneen turvavarusteet mukaan lukien pelastusliivit. Vesillä liikkuessa noudatetaan turvallisuusohjeita, muistetaan hyvä merimiestapa ja ennen kaikkea pidetään pelastusliivit päällä. Jokainen meistä voi tehdä osansa vesiliikenteen turvallisuuden parantamisessa ja hukkumistapauksien vähentämisessä, sanoo Meripelastusseuran turvallisuus- ja valmiuspäällikkö Marko Stenberg.
Osallistu Pelastusliivipäivään
Pelastusliivien merkitystä korostavaa Pelastusliivipäivää vietetään lauantaina 25.5.2024. Veneilyverkoston turvallisuusviestinnän ryhmään kuuluvat järjestöt ja viranomaiset haastavat kaikki vesillä liikkujat pukemaan käyttötarkoitukseen sopivat pelastusliivit kaikissa vesikulkuneuvoissa, aina vesillä liikuttaessa.
Pelastusliivipäivä tarjoaa kaikille vesillä liikkujille ainutlaatuisen mahdollisuuden osoittaa tukensa veneilyturvallisuudelle. Kannustamme kaikkia osallistumaan pelastusliivipäivätempaukseen pukemalla pelastusliivit, ikuistamalla hetki valokuvan tai videon muodossa ja jakamalla sanomaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #pelastusliivipäivä tai #flytvästdagen. Muita tapoja osallistua päivään löytyy sivulta www.viisaastivesilla.fi/pelastusliivipaiva (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii aktiivista toimintaa meiltä kaikilta. Pelastusliivit pelastavat vain päälle puettuna, joten käytetään niitä. Liity mukaan Pelastusliivipäivän viettoon ja tee osasi vesiturvallisuuden eteen, sanoo Kristiina Heinonen.
Pelastusliivipäivä on saanut alkunsa kansainvälisestä Ready, Set, Wear it -tapahtumasta. Suomessa sitä on vietetty jo vuodesta 2013 aina alkukesällä. Päivän tavoitteena on muistuttaa turvallisesta vesillä liikkumisesta ja tempaista pelastusliivien käytön puolesta.
Turvallista veneilyä toivottaen,
Marko Stenberg, Meripelastusseuran valmius- ja turvallisuuspäällikkö, puh. 040 536 5661, marko.stenberg(at)meripelastus.fi
Kimmo Patrakka, Traficomin johtava asiantuntija, puh. 029 534 6450, kimmo.patrakka(at)traficom.fi
Kristiina Heinonen, SUH:n toiminnanjohtaja, puh. 040 521 3282, kristiina.heinonen(at)suh.fi
Lisätietoa:
Veneilytutkimus 2024 (Traficom) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pelastusliivipäivä 2024 (SUH) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tietoa hukkumisista Suomessa (SUH)
Veneilytaito (Meripelastusseura) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Viisaasti Vesillä (SUH) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Pue Pelastusliivit (Traficom) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Traficomin koordinoima veneilyverkosto toimii venealan ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä ja keskustelufoorumina, jossa on edustettuna yli 30 organisaatiota.