Hanke lasten ja nuorten uimataidon puolesta
Lasten uimataito on heikentynyt viime vuosina rajusti. Viimeisimmän uimataitotutkimuksen mukaan peräti 45 prosenttia kuudesluokkalaisista ei osaa uida kunnolla. Maamme, joka tunnetaan tuhansista järvistään ja maailman onnellisemmasta kansasta, ei voi hyväksyä tilannetta, jossa lähes puolet lapsistamme ei osaa uida.
Hyväntekeväisyysuimari Patrik Kvikant kumppaneineen on laittanut alulle valtakunnallisen “Pysy Pinnalla – Uimataito nousuun” -hankkeen, jonka tavoitteena on kääntää lasten uimataito pysyvästi nousuun kohti 90 % vuoteen 2027 mennessä. Hanke tarvitsee tuekseen teitä, jotka jaatte huolemme lastemme turvallisuudesta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) on johtava taho hyväntekeväisyyshankkeen taustalla, yhdessä hankkeen muiden aloitteentekijöiden kanssa. Hankkeen kaikki rahavirrat kulkevat SUH:n kautta.
Pysy Pinnalla – Uimataito nousuun -hanke sisältää kokonaisuudessaan Patrik Kvikantin uintitempauksen Helsinki-Tallinna-Helsinki, Kansalaisaloitteen: Lasten ja nuorten uimataito nousuun ja SUH:n järjestämän varainkeräyksen. Lue alta tarkemmin miksi hanke on kriittinen, miten hanke rahoitetaan ja mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimet lasten ja nuorten uimataidon parantamiseksi.
Miksi tämä hanke on kriittinen?
Uintitaito voi merkittävästi vähentää hukkumisia ja konkreettisesti pelastaa elämän.
Varhainen oppiminen auttaa lapsia ymmärtämään veteen liittyvien tilanteiden vaarat ja mahdollisuudet.
Uiminen kehittää kuntoa ja itseluottamusta.
Uiminen edistää yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Uintitaito luo perustan terveelle elämäntavalle.
Mahdollisuus oppia uimaan tulisi olla taustasta riippumatta kaikilla lapsilla.
Suomi on tuhansien järvien maa. Merenrannikkomme pituus on 1100 km, mutta muiden vesistöjen rantaviivaa Suomessa on 4600 kilometrin verran. Suomea on vaikeaa puolustaa, mikäli sotilaamme ovat uintitaidottomia.
Miten valtakunnallinen hanke rahoitetaan?
- Yksityinen sektori ja yksityishenkilöt voivat olla mukana kasvattamassa lasten uimataitoa ja pelastamassa henkiä esim. ostamalla uimakoululippuja, lahjoittamalla varoja tai erikseen sovittavilla yhteistyökumppanuuksilla.
- Huomiota varainkeruulle haetaan näyttävällä uimatempauksella tulevana kesänä: tempauksen alullepanija Patrik Kvikant ui ensimmäisenä ihmisenä Helsingistä Tallinnaan ilman pysähdystä. Lisäksi paluumatka Helsinkiin taittuu viestin muodossa. Vuonna 2023 Kvikant ui Tallinnasta Helsinkiin kahden pysähdyksen taktiikalla ja keräsi varat 250 lapsen uintikoulutukseen.
Toteutamme oman lupauksemme ja haastamme samalla kansanedustajat suuntaamaan varoja uimataidon parantamiseen.
Jossa vaadimme, että valtio ja kunnat sitoutuvat resursoimaan nykyistä merkittävästi enemmän uinti- sekä vesiturvallisuuskoulutuksia osana lasten kasvatusta ja hyvinvointia.
Kansalaisaloitteeseen
Mihin rahat käytetään? – Konkreettiset toimet
Vapaa-ajan uimakouluja 10-16-vuotiaille uimataidottomille etenkin isoissa ja keskisuurissa kaupungeissa yhteistyössä kuntien, yhdistysten ja yritysten kanssa. Hyödynnetään uimahallien lisäksi myös yksityisiä altaita ja kesällä rantoja, harvaan asutuilla alueille tuetaan myös kuljetuksia.
Tuetaan uimaopettajien koulutusta ja palkkausta kesäuimakouluihin etenkin pienissä kunnissa ja kunnissa, joissa ei uimahallia. Samalla työllistetään paikallisia nuoria.
- Täydennyskoulutusta luokanopettajille, liikunnanopettajille ja uimaopettajille
- Paikallisten opetussuunnitelmien laadun kehittäminen (SUH:n suositusten pohjalta) yhteistyössä kuntien sivistys- ja liikuntatoimen kanssa.
Kohdennetut ja osallistavat viestintätoimet uimisen ilosta ja uimataidon merkityksestä lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Uimataitotutkimus vuonna 2027 ja hankkeen vaikutusten arviointi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Kansalaisaloite – Lasten ja nuorten uimataito nousuun
Aloitteen sisältö:
Perusopetuslakia tulee muuttaa niin, että opetussuunnitelman opetussisällöstä uintiopetus priorisoidaan osana liikunnan opetussuunnitelmaa. Vaadimme, että eduskunta ryhtyy toimenpiteisiin tiukentaakseen kuntien velvollisuutta opetuksen järjestäjänä ja vapaa-ajan uimakoulutoiminnan mahdollistajana, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus riittävään määrään uinninopetusta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissä määritettyjen uima- ja vesipelastustaitojen saavuttamiseksi.
Uinninopetuksen lisääminen tulee toteuttaa tulosvastuullisesti ja monikanavaisesti, kuten perusopetuksen (peruskoulut), kolmannen sektorin (urheiluseurat) ja yksityissektorin (uimaopettajat) avulla. Julkisen talouden suunnitelmaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle tulee saada tulevaisuudessa pysyvä vuosittainen määrärahalisäys aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi.
Tavoitteena tulee olla, että vähintään 90 % peruskoulun päättäneistä on uimataitoisia.
Uimataidon nousua tukemassa muun muassa:
- Olympiauimarit: Hanna-Maria Hintsa & Jani Sievinen
- Golfammattilainen Mikko Ilonen
- Nyrkkeilijä: Robert Helenius
- Löytöretkeilijä: Patrik Degerman
Lisätietoja
Kristiina Heinonen
toiminnanjohtaja
010 3407 337 / 040 5213282
kristiina.heinonen@suh.fi