Hei kaikki, uimari voi hyvin ja palautuminen onnistunut.
Nöyrät kiitokset kannustuksesta uinnin aikana. Mahtava tuki, joka auttoi minua eteenpäin.
Moni on minua kiittänyt, satoja viestejä on tullut. Itse taas haluan kiittää taustajoukkoja ja nostaa heidät esiin. He mahdollistivat, että sain keskittyä uimiseen. Tiimityötä parhaimmillaan. Kukaan ei ui tällaista matkaa ilman apujoukkoa. Kiitos Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto: Kristiina Heinonen, Tero Savolainen, Niko Nieminen ja yrityskumppaneille: Odgers Berndtson, Vaasan, Instrumentarium, Vaaka Partners, Tallink Silja, Nor-Maali, Elcogen ja Planex. Ark Project miehistöineen: Roland Ulfstedt, Oliver Fewster, Sami Multisilta ja Veli. Kuvaaja Julius Jansson. Viestintä & PR Samuel Sorainen ja SoMe-velho Karin Kvikant. Tekninen neuvonantaja ja pitkänmatkan uimari Gustav Kvikant ja tietysti vaimoni Danita, joka tuki minua pitkin hanketta. Perhe tärkeä voimavara.
Media tuli erittäin hienosti mukaan ja nosti projektin ja hyväntekeväisyyden esiin. Varainkeräys ylitti tavoitteen jo ennen kuin uin maaliin. Iso kiitos kaikille lahjoituksesta hyvän asian puolesta. Suomalaiset lapset kiittävät syksyn aikana, kun uintiopetusta järjestetään. Aikanaan tulemme yhdessä liiton kanssa informoimaan miten, missä ja milloin varat käytettiin ja mitä tuloksia on yhdessä saatu aikaan.
- Helsingin Sanomat: Sipoolainen mies uin Tallinnasta Helsinkiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Svenska Yle: ”Jag har frusit som en hund i tre dygn” – Patrik Kvikant simmade från Tallinn till Helsingfors (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Yle: Lähes 90 kilometrin uintimatka takana – sipoolainen Patrik Kvikant saapui iltakymmeneltä Tallinnasta Eiranrantaan
- MTV Uutiset: Tallinnasta Helsinkiin uinut Patrik saapui aikataulussa maaliin: ”Oli synkkiä hetkiä” (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Ilta Sanomat: Patrik ui lähes 90 kilometrin matkan Tallinnasta Helsinkiin – ”Eivät tulleet nämä kilometrit helpolla” (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
- Iltalehti: Uskomaton suoritus! Patrik ui Tallinnasta Helsinkiin hyytävässä vedessä – ”Riipaisevan kylmää”
- Yle: Man swims from Estonia to Finland, fundraising for kids’ swimming lessons
- Hufvudstadsbladet: Kvikant klarade utmaningen: I land efter 90 kilometer simning från Tallinn
Helpolla en päässyt uintini aikana, sen myönnän. Jokainen merimaili oli rehellistä ja välillä jopa uintia äärirajoilla, jotta matka taittui. Yli 100 000 uintivetoa kolmen päivän aikana. 80 kertaa nousin vedestä veneeseen nopeita taukoja varten ja sitten taas kylmään veteen takaisin. Tunto sormenpäissä tätä kirjoittaessa edelleen poissa, hiljalleen tulossa takaisin. Riipaisevan kylmä merivesi, 10–12 asteista, joka meni luihin asti ja jatkuva sivuttaistuuli, joka vei minut takaisin Viroon päin, vaikeutti uintia merkittävästi. Jouduin jopa laittamaan toisen märkäpuvun toisen päälle, jotta kehon lämpötila ei laskenut liikaa. Kerrostuma toimi mutta olo sangen jäykkä ja vauhti hidastui. Vasen käsi otti siipensä, kun uin voimalla vastatuulta päin, jotta päästiin eteenpäin, eikä taaksepäin. Tämän jälkeen kipu pakotti välillä uimaan yhdellä kädellä, tämänkin oppii, kun on pakko. Saattovene taas jouduttiin ajamaan turvasatamaan kovan kelin takia. Ainoa oikea ratkaisu, vaikka arvokkaita uintitunteja (6 tuntia) menetettiin. Yritin kuroa tunnit kiinni seuraavana päivänä, melkein onnistuin. Kahden tunnin myöhästely olkoon sallittu tällä meriselityksellä.
Toisaalta haasteena, niin henkisesti kuin fyysisesti, mitä mainioin kokemus. Ihmiskeho jaksaa ja venyy kun on pakko. 800–900 harjoituskilometrejä (lopetin laskemisen 500 jälkeen) puolen vuoden aikana varmisti kestävyyden. Kannatti, maaliin tultiin.
Sama uurastus ilman kannustusta niin monelta ja ilman hyväntekeväisyysulottuvuutta tuntuisi ontolta ja itsekkäältä teolta. Tällä tavalla tehtynä hankkeella arvokkaampi merkitys, josta voi ja saa olla ylpeä.
Minulta kysyttiin ennen ja uinnin jälkeen, että miten jaksan/jaksoin uida maaliin asti. Taisin vastata: olemalla periksiantamaton, itsepäinen ja sitkeä. Hieman ”myöhäisheränneenä” ymmärsin, että tärkeä ellei tärkein voimavara oli vilpitön laaja tuki, joka tuli monelta suunnalta. Perheeltä, ystäviltä, puolitutuilta, tuntemattomilta ja totta kai medialta. Sitkeys ja harjoitustunnit ehkä auttoivat minut maaliin asti, mutta ihmisten laaja tuki antoi minulle hurjan määrän positiivista energiaa, joka teki raskaasta matkasta iloisen ja henkisesti palkitsevan. Tätä positiivisuutta ja hyvää energiaa pyrin nyt jakamaan eteenpäin uimaopetusohjelman puitteissa. Työorientoituneelle ja kenties hieman itsekkäälle liikemiehelle tuntuu hyvältä olla mukana hankkeessa, jossa muiden, erityisesti lasten, auttaminen on keskiössä.
Uintini viimeinen, tärkein ja palkitsevin osuus on vasta edessä. Lasten auttaminen konkreettisesti uintiopetuksen muodossa. Olen nähnyt Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton suunnitelmat ja ne näyttävät hyviltä. Yhdessä liiton kanssa teemme lähikuukaudet töitä sen eteen, että meillä on vain positiivista kerrottavaa myöhemmin syksyllä.
Yhdessä teimme ja teemme Suomen piirun verran paremmaksi yhteiskunnaksi, missä hyväntahtoisuus ja voimavarojen jakaminen voittaa itsekkyyden ja omahyväisyyden.
Lopuksi pari kuvaa, jotka kertovat hienon projektin eri vaiheista. Hyvää kesänjatkoa tasapuolisesti kaikille. Terkkuja Patrik ”Pate” Kvikant
