Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median ja avoimien viranomaislähteiden välityksellä kerättyjen ennakkotietojen* mukaan vuonna 2023 hukkui 87 ihmistä. Hukkumiskuolemien määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hukkui vuosittain keskimäärin 200 ihmistä, kun taas viimeisen kymmenen vuoden aikana luku on ollut 142.
SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen korostaa, että vaikka hukkumistapaukset ovat vähentyneet, niiden määrä on edelleen merkittävä. Hän huomauttaa, että suurin osa hukkumisista on ehkäistävissä. Hukkumistapaturmien suurimmat myötävaikuttajat ovat toimintakyvyn lasku, riskikäyttäytyminen, puutteellinen varustautuminen ja varautuminen sekä päihteiden käyttö vesillä ja jäällä liikkuessa.
- SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuonna 2023 hukkuneista 56 oli miehiä, 9 naisia, ja 22 tapauksessa sukupuoli ei ole selvillä. Odotettavissa on, että tiedot täsmentyvät loppuvuonna. Vaikkakin ennakkotilastojen perusteella hukkuneiden ikäjakaumaa ei voida vielä tarkentaa, aiempien tilastojen valossa hukkumiset painottuvat ikääntyneisiin, jatkaa Heinonen.
Eniten hukkumisia tapahtui vuonna 2023 Etelä-Suomessa (22), Länsi- ja Sisä-Suomessa (21), sekä Itä-Suomessa (16). Kesäkuukausina hukkui yhteensä 42 ihmistä, mikä tekee siitä vuoden synkimmän ajan hukkumisten osalta. Suurin osa vuoden 2023 hukkumistapauksista (29) on sellaisia, joissa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Vesiliikenteen yhteydessä hukkui 18 ihmistä, uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä 15 ihmistä, jäihin vajoamisen seurauksena 12 ihmistä, ja rannalta tai laiturilta tahattomasti veteen putoamisen seurauksena 13 ihmistä.
Jotta hukkumistilastot jatkaisivat laskevaa trendiä, on tärkeää kiinnittää huomiota jääturvallisuuteen. SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen kertoo jäätilanteen vaihtelevan hyvinkin paljon eri puolella Suomea. Vaikka nyt on ollut kova pakkasjakso, niin jäät voivat olla hyvinkin heikot. Joulukuussa hukkui kolme ihmistä moottoriajoneuvolla, yksi uidessa ja yhdessä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.
- Pitää tietää missä jäällä liikkuu ja että teräsjäätä on varmasti 10 cm jalankulkijan ja 20 cm moottoriajoneuvon alla. Jopa Rovaniemellä varoitellaan moottorikelkkailijoita pysymään merkityillä reiteillä, koska muualla se voi olla vaarallisen heikkoa. Lisäksi on tarjolla paljon erilaisia palveluita kuten esim. luonnonjäälle tehtyjä jääluisteluratoja, joissa huolletaan jäätä, jäädytetään ja pidetään lumesta paljaana, jotta jää saadaan kantavaksi. Nämä palvelut ovat jo turvallisia käyttää, kun vain pysyy merkityillä reiteillä, jatkaa Hiltunen.
Jäälle lähtiessä on olennaista varustautua asianmukaisin turvavälinein, joihin kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit. Lisäksi ei tulisi koskaan lähteä jäälle yksin, ja mukaan on suositeltavaa ottaa jääsauva jään kantavuuden tarkistamiseen, vesitiiviiseen reppuun pakatut vaihtovaatteet ja matkapuhelin. Kuivapuku on erityisen hyödyllinen usein jäällä liikkuville.
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena, joista 87 prosenttia on miehiä. Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen. Huomionarvoista on, että kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:
- Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
- Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
- Selvitä jäätilanne. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin ja paikallisestikin jäätilanne voi vaihdella.
- Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
- Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
* SUH:n ennakkotiedot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset tiedot hukkumisista julkaistaan Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoissa vasta lähes vuotta myöhemmin eli vuoden 2023 hukkuneiden määrä selviää lopullisesti joulukuussa 2024.
Lisätietoja:
Kristiina Heinonen, toiminnanjohtaja,
puh. 040 521 3282, kristiina.heinonen(at)suh.fi
Anne Hiltunen, vesiturvallisuusasiantuntija,
puh. 044 018 1879, anne.hiltunen(at)suh.fi
Niko Nieminen, viestintäasiantuntija,
puh. 0400 469 202, niko.nieminen(at)suh.fi
Ennakkotilastot vuoden 2023 hukkumisista -raportti
Raportti esittelee Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) ylläpitämiä ennakkotilastoja hukkumisista vuoden 2023 aikana.
Ennakkotilastot vuoden 2023 hukkumisista
Lue lisää jääturvallisuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus: kypärätesti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Jääturvallisuus kuluttajapalveluissa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tilastoa jäihin hukkumisista