Hyppää sisältöön

Turvallisuuskäytäntöjä uimahalleihin

Uinninvalvojan tehtävä 

Uinninvalvojan tehtävä on allas- ja oheistilojen turvallisuuden ja asiakkaiden valvonta. Vesipelastuksen lisäksi uinninvalvojan tulee edistää turvallisuutta ennaltaehkäisevästi ylläpitämällä yleistä järjestystä, ohjeistamalla asiakkaita, puuttumalla riskikäyttäytymiseen sekä tarkkailemalla rakenteiden kuntoa ja hallin siisteyttä.

Uinnin-valvojan on pystyttävä pelastamaan siinä kohteessa, jossa työskentelee. On huomattava, että ensiapuosaaminen tai esimerkiksi terveydenhuollon koulutus yksin ei tee uinninvalvojasta vesipelastustaitoista. Uinninvalvojalle ei saa valvontavuorolleen osoittaa turvallisuuden ylläpitämistä selkeästi haittaavia työtehtäviä, kuten lipunmyyntiä tai kahvion ylläpitoa.

Uinninvalvojien sijaistaminen 

Uinninvalvojien lakisääteiset työtauot on järjestettävä niin, että valvonnan taso säilyy riittävänä. Allasturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on ajoittaa työtauot ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Varsinaisen uinninvalvojan on päästävä nopeasti allastilaan esimerkiksi vesipelastustilanteessa. 

Varsinaisen uinninvalvojan taukoja sijaistavan työtekijän on todella valvottava allasturvallisuutta ja tunnettava kohteen riskit, hälytysjärjestelmät ja muut turvallisuuskäytännöt. Sijaisen on tiedettävä, missä varsinainen uinninvalvoja taukonsa aikana on. Sijaisen vaatetuksen on oltava sellainen, että hänet tunnistaa uinninvalvojaksi. Turvallisuuden kannalta paras tilanne on, että mahdollisimman monella hallityöntekijällä on valmius toimia vesipelastustilanteessa.

Kameravalvonta

Kameravalvonta on ensisijaisesti henkilövalvonnan apukeino. Hotelleissa, pienissä uimahalleissa, palvelukeskusten allastiloissa ja muissa vastaavissa kohteissa uinninvalvonta voidaan toteuttaa kameroiden välityksellä. Edellytyksiä kameravalvonnalle ovat muun muassa altaiden pieni lukumäärä ja vesipinta-ala, toiminnan osa-aikaisuus, pienet kävijämäärät sekä mahdollisesti vaaraa aiheuttavien toimintojen, kuten hyppytornin ja vesiliukumäen, puuttuminen. On tärkeää, että kameroiden välittämää kuvaa seuraa henkilö, joka on riittävän pelastustaitoinen kyseiseen kohteeseen, ja jonka työpiste sijaitsee lähellä allastilaa.

Yhdistystoiminta

Yhdistysten jäsenilleen tarjoamaan toimintaan ei sovelleta kuluttajaturvallisuuslakia (KuTuL). Uimaseurojen valmennustoiminta ei ole kuluttajapalvelu, vaikka valmennus tapahtuisi uimahallin aukioloaikojen ulkopuo-lella. Uimahalli toimii tässä tilanvuokraajana. Vesiturvallisuuden kannalta on hyvä ja suotavaakin, että uimahallin valvojat auttavat seuroja vesipelastustilanteissa. Tilannetta, jossa esimerkiksi uimaseurat siirtävät pelastusvastuun kokonaan uimahallille, ei kuitenkaan tule syntyä. Uimahallissa toimintaa järjestävällä seuralla tulisi olla riittävä vesipelastusvalmius. Varsinkin suurten harjoitusvuorojen kohdalla uimahallin asiakkaiden valvonta saattaisi kärsiä, jos valvojien huomio kiinnittyy liiaksi esimerkiksi seurauintiin.

Muut käyttäjäryhmät

Vastuu koululaisryhmien vesiturvallisuudesta on sekä uimahallilla että oppilaitoksella. Uimahalli vastaa siitä, että uimahallipalvelu on turvallinen koululaisille samalla tavalla kuin muillekin kuluttajille. Toisaalta oppilaitoksilla on muun lainsäädännön perusteella vastuu opetustoiminnan turvallisuudesta, vaikka opetus tapahtuisikin uimahallissa, johon sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia. Palveluntarjoajan ja oppilaitoksen vastuut eivät siis poissulje toisiaan

Oleellinen osa uimahallin ja oppilaitoksen turvallisuusyhteistyötä on uintivuorojen huolellinen sopiminen etukäteen päällekkäisten varausten ja liiallisen valvontakuormituksen välttämiseksi. Liian suuri määrä valvottavaa olisi hankala tilanne niin oppilaitokselle kuin uimahallillekin. Tällainen ennakkosopiminen onkin todennäköisesti jo vakiintunut toimintatapa monissa kohteissa. 

Mikäli hallia vuokrataan yksityistilaisuuksiin, kuten syntymäpäiväjuhliin, sovelletaan KuTu-lakia. Kyse on tällöinkin palvelun ostamisesta yksityiseen kulutukseen, joten uimahalli vastaa siitä, että syntymäpäivät on järjestetty turvallisesti.

Ulkopuoliset palveluntarjoajat 

Ulkopuolisilla palveluntarjoajilla tarkoitetaan tyypillisesti yrittäjiä, jotka ohjaavat uimahallissa esimerkiksi vesijumppaa tai vauvauintia, mutta joilla ei ole työsuhdetta uimahalliin. Ulkopuoliset palveluntarjoajat vastaavat vain tarjoamansa palvelun turvallisuudesta. Uimahallin vuokratessa hallin tiloja ulkopuoliseen elinkeinotoimintaan, tulee uimahallin varmistua siitä, että ulkopuolinen palveluntarjoaja osaa tarjota palvelua turvallisesti. Ulkopuolisen tulee olla riittävän pelastustaitoinen kyseiseen kohteeseen, tai vaihtoehtoisesti tämä voi sopia uimahallin kanssa, että uimahalli järjestää turvallisuuden valvonnan. Turvallisuusjärjestelyistä on suositeltavaa sopia kirjallisesti.

Lisätietoa uimahallien ja kylpylöiden turvallisuudesta:

Tukes-ohje 1/2015 Uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistäminen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)