Tietoa vanhemmille vauvauinnista

Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen leikkihetki lämmitetyssä vedessä. Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on vähintään kolme kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Yläikärajaa vauvauinnin aloittamiselle ei ole. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä +32 asteisessa vedessä.
Vauvauinti on perheen yhteinen harrastus, jossa lapsi on keskipisteenä. Toiminta tapahtuu lapsen ehdoilla, mikä on hyvin tärkeää, kun tavoitteena on kehittää lapsesta veden ystävä.

Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti ”uimaan”, vaan vanhempien valvonnassa ja avustamana leikkimään, käyttämään vartaloaan monipuolisesti vedessä sekä oppimaan lukuisia vesiturvallisuustaitoja. Vauva saattaa harjoituksen myötä myös innostua sukeltamisesta.

Edellytyksenä vauvauinnin turvalliselle toteutumiselle on vanhempien jatkuva ohjaus ja koulutetun vauvauinninohjaajan läsnäolo. Maassamme Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Folkhälsans Förbund vastaavat ohjaajien koulutuksesta. Taustayhteisöjen mukanaolo on tärkeää siksi, että toiminta pysyy asiantuntijoiden valvonnassa. Viime kädessä vastuu on kuitenkin vanhemmilla.

SUH:n suosittelemat vauva- ja perheuintipaikat tunnistaa hyljelogosta. Sitä saavat käyttää ainoastaan SUH:n turvallisen vauva- ja perheuintidiplomin saaneet toimijat, joiden toiminta täyttää turvalliselle ja laadukkaalle vauva- ja perheuintitoiminnalle asetetut vaatimukset:

• Vanhemmille annetaan tarvittava informaatio ennen vauva- ja perheuintiin osallistumista.
• Erityislapsilla on hoitavan lääkärin lupa.
• Altaassa yhden koulutetun vauva- ja perheuinnin ohjaajan vastuulla suositellaan olevan 7 perhettä.
• Jokainen ohjaaja on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton tai Folkhälsanin vauva- ja perheuinnin ohjaajakurssin. Ohjaajat ylläpitävät ammattitaitoaan aktiivisesti.
• Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) edellyttämä turvallisuusasiakirja on ajan tasalla.
• Jokainen ohjaaja tuntee toimintaa varten laaditun turvallisuusasiakirjan ja siinä ohjeistetut turvallisuuskäytänteet sekä osaa toimia ensiapu- ja pelastustilanteissa.

Tästä pääset etsimään lähimmän turvallisen vauvauintipaikkasi.

Yleisohjeena voidaan pitää, että alle yksivuotiasta lasta ei ole suositeltavaa viedä uimahalliin tai kylpylään muuten kuin järjestetyn vauvauintitoiminnan yhteydessä. Tämä ohje perustuu allasvesiasetukseen 315/2002. Tämän allasvesiasetuksen soveltamisoppaassa vauvauinnilla tarkoitetaan 3-12 kuukauden ikäisille vauvoille järjestettyä ohjattua uintitoimintaa.

Uimahallien ja kylpylöiden allasvesistä ei mitata nitraattipitoisuutta, ellei altaassa järjestetä vauvauintia.

Allasvesiasetuksessa määrätään, että vauvauintialtaista nitraattipitoisuus tulee mitata. Vauva voi niellä painoonsa nähden runsaasti allasvettä, jolloin vauvan verenkiertoon pääsevä nitraatti voi haitata vauvan hapensaantia. Tämän johdosta vauvauintialtaan nitraattipitoisuuden mittaaminen on otettu mukaan allasvesiasetukseen.

Uimahalleissa ja kylpylöissä allasvesien lämpötila on yleisesti alle 32 °C jopa monitoimi-, terapia- ja opetusaltaissa. Allasvesiasetuksessa määrätään, että vauvauintialtaan veden lämpötilan tulee olla vähintään 32 °C. Näin lämpimässä vedessä vauvan kehon lämpötila ei pääse laskemaan liikaa. Ohjatussa vauvauintitoiminnassa tämä on huomioitu, ja uinti kestää vain 30 minuuttia.
Yhden vuoden ikä on katsottu näiden ohjeistuksien myötä sopivaksi rajaksi, johon asti edellä mainittuja vauvauintia koskevia määräyksiä tulee noudattaa. Koulutettu vauva- ja perheuinnin ohjaaja osaa opastaa vauvan vanhempia turvalliseen toimintaan vedessä.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 315/2002 uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Suomalainen vauvauinti perustuu lapsilähtöiseen ja vauvan kokonaisvaltaista kehitystä tukevaan lähestymistapaan. Vesi tarjoaa tähän ainutlaatuisen ympäristön ja samalla vauvasta kasvaa veden ystävä.
Vauvauinnissa puuhataan hurjan paljon erilaista, tähän on listattu muutamia asioita näistä:

• Otteet ja asennot, joissa vauva viihtyy vedessä sekä niiden harjoittelu. Vauvauinnin ohjaaja tukee altaassa koko perhettä harjoittelussa.
• Allasympäristön tutkiminen, joka ikinen uintikerta löytyy pienelle uutta ihmeteltävää ja kasvun myötä vauva kiinnostuu erilaisista asioista.
• Vesielementin ihmeet ja niiden tutkiminen, tässä sitä ihmeteltävää riittää.
• Liikkuminen ja liikkumisen aktivointi eri tavoin, eri välineillä, eri virikkeillä motivoiden.
• Kastautumisen lukuisat yksilölliset ja lapsentahtiset harjoittelut
• Vauvalle tärkeät lepohetket harjoittelun lomassa. Vauvauinti ei ole suorittamista vaan rentoa, perheen yhteistä puuhaa.
• Vauvan iänmukainen leikki, lempileikit ja touhut. Vauvauinnissa lauletaan, lorutellaan ja leikitään usein ryhmän kanssa yhdessä, mutta kaikki muukin harjoittelu tapahtuu leikin varjolla.
• Vauvan tämänhetkisen motorisen harjoittelun tukeminen vedessä, kuten ryömimisen, konttaamisen ja istumisen harjoitteet. Usein se puuha, mikä on parasta kotona ja maalla, on myös parasta allasympäristössä.
• Tasapainoon liittyvät monet harjoitukset. Vesi tukee, mutta samalla haastaa tasapainoa erilaisten harjoitusten myötä.
• Virikkeiden tutkiminen, tavoittelu, käsittely, liikuttelu. Tämä on vauvan mielestä ihan ykköspuuhaa!
• Otteiden keventäminen ja muuntelu vauvan liikkumisen ja aktiivisuuden lisääntyessä ja vanhempien taitojen karttuessa.
• Uintiturvallisuuteen liittyvät opastukset ja harjoitteet. Koko perhe saa oppia turvallisesta toiminnasta vesillä ja jäällä liikuttaessa.
• Yksilölliset veden alla käynnit, kun vauva on siihen valmis. Suomalaisessa vauvauinnissa sukeltaminen ei perustu vauvan refleksitoimintojen hyödyntämiseen. On tärkeää, että vauvalla on mahdollisuus itse päättää sukeltamisestaan.
• Altaan erilaisten paikkojen ja pintojen tutkiminen, itsenäisen leikin tukeminen.
• Ohjaaja on läsnä sanoittamassa perheelle veteen totuttelun ja taitojen etenemistä, neuvomassa ja auttamassa.
• Kiinnostuksen herättely vedenalaisiin virikkeisiin.
• Jalkojen löytäminen, jalkojen liikkeet vedessä ja seisominen matalassa vedessä. Joskus ensimmäiset askeleet otetaan vedessä.
• Lapsen mielenkiinnon mukaisen harjoittelun tukeminen. Vauvat kiinnostuvat eri asioista, puuhaavat omalla tyylillään ja niin sen pitääkin olla.
• Avustaminen itsenäisen liikkumisen harjoitteluun, välineillä ja ilman välineitä.
• Vauvauinnin lukuisat vesiturvallisuuteen liittyvät harjoitukset. Vesiturvallisuusharjoituksilla tarkoitetaan kaikkea sitä harjoittelua, mikä edesauttaa vauvaa/ lasta toimimaan vesielementissä tarkoituksen- ja tilanteenmukaisella tavalla.
• Vauvauinnin päätyttyä pikkuisten vesipetojen kanssa on usein mahdollista jatkaa harrastusta erilaisissa perheuintiryhmissä.