Tausta uusille suosituksille
Vuonna 2022 Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto teki selvityksen koulujen uinninopetuksen järjestelyistä, johon vastasi 200 kuntaa. Selvityksessä ilmeni uinninopetuksen järjestelyiden moninaisuus. Opetusta järjestettiin erilaisilla tavoilla eri paikkakunnilla, ja tuntimäärien vaihtelu oli suurta: opetusta saatettiin tarjota vain muutama tunti lukuvuodessa tai yli kymmenen tuntia lukuvuodessa. Uinninopetusta järjestettiin esikoulusta alkaen kaikille alakoulun luokille tai vähimmillään vain yksittäisellä alakoulun luokalla.
Merkittävä osa kunnista (39%) ilmoitti, että heillä ei ollut paikallista opetussuunnitelmaa koulujen uinninopetukseen. Samoin osa kunnista (32%) ilmoitti, etteivät arvioin uinninopetuksen etenemistä paikkakunnalla. Lisätietoa selvityksen tuloksista löydät täältä.
Vuonna 2022 julkaistussa kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksessa saatiin merkittävää tietoa uimataidottomuuden taustoista ja haasteista uimataidon oppimiseksi. Kuudesluokkalaisista 55 % ilmoitti osaavansa uida vähintään 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Lisäksi taustoitettiin syitä uimataidottomuuden taustalla sekä osallistumattomuuteen koulujen uintitunneilla. Syyt koulujen uintitunneille osallistumattomuuteen erosivat uimataidon mukaan siten, että kaikista heikoimman uimataidon oppilaat (<10m uimataito) ilmoittivat muita useammin syiksi osallistumattomuuteensa uimataidon puutteen, halun tai kiinnostuksen puutteen sekä uimisen tai uimapuvussa olemisen Ahdistavuuden. Alle 10 metrin uimataitoiset eivät innostu uimisesta, koska tulosten perusteella he eivät löytäneet myönteisiä kokemuksia uinnista tai uintitunneille osallistumisesta. Opettajan tulisi tunnistaa tällaiset oppilaat mahdollisimman varhain ja varmistaa opetussisältöjä muokkaamalla, että jokaisella on mahdollisuus oppimisen iloon ja oivalluksiin.
Lisää uimataitotutkimuksesta löydät täältä.
Vastaa kyselyyn
Haluaisimme teiltä kommentteja ja näkemyksiä suunnitteilla oleviin suosituksiin. Vastaajina voi olla uimaopettajat, koulujen uinninopetuksen järjestäjät, varhaiskasvatuksen asiantuntijat, esikoulu-tai luokanopettajat tai järjestöt, joita tulevat suositukset tulevat koskettamaan. Tältä sivulta, kyselyn alapuolelta, löydät tietoa koulussa järjestettävän uinninopetuksen taustoista ja uusista suosituksista.
https://q.surveypal.com/Kysely-koulujen-uinninopetuksen-suosituksista
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet linjaavat tavoitteet koulussa järjestettävälle uinninopetukselle.
Koulujen järjestämän uinninopetuksen tavoitteena on yhdeksänteen luokkaan mennessä opettaa oppilaat uimataitoisiksi pohjoismaisen määritelmän mukaisesti ja vesipelastustaitoisiksi. Jotta tähän päästään, tulisi koulujen uinnin opetuksessa:
1.–2. luokan aikana: tutustuttaa oppilas vesiliikuntaan ja varmistaa alkeisuimataito
3.–6. luokan aikana: opettaa uimataito (perusuimataito), jotta oppilas pystyy liikkumaan vedessä ja pelastautumaan vedestä.
7.–9. luokan aikana: vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.
Koulujen uinninopetuksen arviointi
Uimataitoa arvioitaessa tulisi oppilaiden hallita arvosanan kahdeksan (8) saamiseksi seuraavat taidot:
2. luokan päättyessä: Oppilas hallitsee alkeisuimataidon: kastautuminen ja 10 metriä yhdellä uintitavalla.
6. luokan päättyessä: Oppilas hallitsee perusuimataidon: 50 metrin matka uiden, kahta uintitapaa käyttäen sekä osaa erillisenä tehtävänä sukeltaa 5 metrin sukelluksen pinnan alla ja hallitsee riittävät tiedot ja taidot vedestä pelastautumiseen.
9. luokan päättyessä: Oppilaan uimataito on Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukainen eli hypättyään uintisyvyiseen veteen oppilas pystyy pinnalle päästyään uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selkäuintia. Lisäksi oppilas pystyy kuljettamaan pelastusvälineen avulla 50 metriä ja sukeltamaan 2 metriin.
Vesipätevyys / Water competence
Viime vuosina esille nousseiden tutkimusten perusteella olemme yhä vakuuttuneempia siitä, että vesiturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää osata, ymmärtää ja asennoitua toimimaan oikein vesiympäristössä ennakoidakseen sekä välttääkseen ympärillä olevia riskejä.
Stallman, Moran, Quan ja Langendorfer puhuvat tutkimusartikkelissaan From swimming skills to water competence, hukkumisten vähentämiseksi kehitetystä 15 kohdan listauksesta, jolla pyritään varmistamaan riittävät tiedot ja taidot turvalliseen ajanviettoon vesillä ja veden läheisyydessä.
Varhaisen iän edut uinninopetukseen
Uudet suositukset
Edellä mainittujen selvitysten ja artikkelin pohjalta olemme tehneet ensimmäisen version suosituksista. Uusissa suosituksissa merkittäviä nostoja ovat seuraavat kolme kohtaa.
- Esikoululaisten mukaan ottaminen opetuspolkuun
- Altaan ulkopuolinen opetus tuleminen mukaan ja integroiminen luokkaopetukseen
- Alkeistaitojen aikaisempi oppiminen
Uusi tuntirakenne koulujen uinninopetukseen (ehdotettavat minimitunnit, jotka käytetään uinninopetukseen)
- Esiopetus: 3 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 1. luokka: 6 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 2. luokka: 6 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 3. luokka: 6 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 4. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 5. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 6. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 7. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 8. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
- 9. luokka: 4 tuntia allasopetusta ja 2 tuntia altaan ulkopuolista opetusta
Valmiudet itsenäiseen oppimiseen toisen luokan jälkeen.
Uusissa suosituksissa painotetaan 6-8-vuotiaiden innokkuutta ja varauksettomuutta heittäytyä uinnin alkeiden opetteluun. Allasopetukseen on suositeltu näiden kolmen vuoden aikana 15 opetustuntia. Näiden 15 opetustunnin aikana oppilaat tutustuvat veteen, oppivat turvallisesti menemään altaaseen, liikkumaan vedessä itsenäisesti ja kontrolloimaan hengitystään tarkoituksenmukaisesti vedessä ollessaan.
Toisen luokan päätteeksi oppilaat luottaisivat veden nosteeseen (kelluen tai sukeltaen), kykenisivät liikkumaan vedessä koskettamatta pohjaan, ilman apuvälineitä ja kykenisivät uimaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
Asenteet, toimintakulttuuri ja riittävät tiedot
Tulevassa uudistuksessa yhtenä painopisteenä on altaan ulkopuolinen opetus. Uimataitoisuutta tulisi pohtia tulevaisuudessa vesipätevyyden näkökulmasta. Tällöin uimarin tulisi kasvaa vesiturvalliseen toimintakulttuuriin, jossa asennoituu toimimaan turvallisuus edellä vedessä ja veden äärellä liikkuessaan. Turvallisen toimintakulttuurin, esim. pelastusliivin tunnistaminen ja sen käyttämisen oppiminen voisi olla yksi esimerkki tällaisesta altaan ulkopuolisesta oppimisesta vesipätevyyteen. Toisena esimerkkinä voisi olla turvallinen jäällä liikkuminen. Kuinka tunnistetaan vaaranpaikat jäällä ja kuinka varustaudutaan jäällä liikkumiseen. Tällaisen ulkopuolisen opetuksen toteuttajiksi olemme pohtineet varhaiskasvattajia, alakoulun luokanopettajia sekä liikunnanopettajia.
Vesipätevyys osana koulujen uinninopetuksen uudistusta
Työryhmä: Riitta Vienola, Susanna Saari, Teemu Jokelainen, Liisa Ojala, Anne Hiltunen ja Tero Savolainen
Lisätietoja
Tero Savolainen
Koulutussuunnittelija
010 3407 335
tero.savolainen@suh.fi