Vesipätevyys

• Miksi kriittinen: Hallitsematon veteen meno voi johtaa vaaratilanteeseen, jos henkilö menettää tasapainonsa tai ei pysty pitämään kehoaan hallinnassa joutuessaan veteen yllättäen.
• Mitä tarkoittaa: Hallittu hyppy tai sukellus veteen oikeassa asennossa ja sen varmistaminen, että vedessä ei ole esteitä ja että syvyys on riittävä. Kyky tunnistaa turvallinen reitti veteen, esimerkiksi portaat tai hiekkaranta.
• Kuinka harjoitella: Opeta oppilaita menemään altaaseen eri reittejä pitkin: luiskaa, rappusia tai reunan kautta laskeutuen. Harjoittele oppilaiden kanssa turvallisen hyppypaikan tunnistamista ja hyppyjä turvallisissa kohdissa. Opeta tunnistamaan ja tiedostamaan turvalliset paikat mennä veteen.

• Miksi kriittinen: Hukkumiset johtuvat siitä, että ihminen ei pysty kontrolloimaan hengitystään veden varaan joutuessaan. On hyvä tiedostaa, että kylmä vesi hankaloittaa hengityksen kontrolloimista ja aiheuttaa hyperventilointia ja näin lisää riskiä, että vettä menee hengitysteihin.
• Mitä tarkoittaa: Kyky tehdä uloshengitys veden alla, kyky pidättää hengitystä veden alla ja taito rytmittää hengitystä uintiliikkeiden kanssa.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele oppilaiden kanssa kuplien puhaltamista veden alla. Opeta vuorottelemaan hengitystä ja hengityksen pidättämistä eri leikkien avulla. Ikä ja taidot huomioiden kylmävesialtaaseen kastautuminen tai siellä varpaiden uittaminen ja hengityksen havainnointi voivat olla myös oivallinen lisä aiheen käsittelyyn.

• Miksi kriittinen: Vedessä ihminen voi menettää energiaa ja uupua niin, ettei enää jaksa pysyä pinnalla uintiliikkeillä. Kelluminen on tehokas tapa säästää energiaa.
• Mitä tarkoittaa: Kyky kellua vedessä ilman aktiivista liikettä ja säilyttää hengityksen hallinta, mikä on tärkeää pelastautumisen kannalta.
• Kuinka harjoitella: Opeta oppilaita kellumaan selällään ja vatsallaan. Opeta myös oppilaita polkemaan vettä pystyasennossa. Harjoittelussa voi käyttää apuna kelluttavia välineitä ja pelastusliivejä. Taitotason kasvaessa voi testata turvallisissa olosuhteissa, miltä tuntuu kellua tai polkea vettä vaatteet päällä: Mitkä vaatteet kelluttavat ja milloin vaatteet hankaloittavat pinnalla pysymistä? Pohtikaa, voiko kylmässä vedessä (kylmäaltaassa) kellua ilman pelastusliiviä?

• Miksi kriittinen: Vedessä olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Kyky vaihtaa asentoa uidessa mahdollistaa hengityksen kontrolloinnin ja liikkumisen turvallisesti. Uintitekniikat, joissa pää on vedenpinnan yläpuolella (rintauinti pää selkeästi veden pinnan yläpuolella, pelastusuinti, veden polkeminen) mahdollistavat näköyhteyden turvalliseen rantautumiskohteeseen esimerkiksi veneestä pudottua.
• Mitä tarkoittaa: Kyky kääntyä vedessä sujuvasti selältä vatsalle ja päinvastoin eri tavoin sekä vaihtaa uintisuuntaa ja uintitekniikkaa.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele oppilaiden kanssa käännöksiä, joissa he pyörähtävät selältä vatsalle ja takaisin. Voit tehdä tästä pelin, jossa heidän on seurattava suuntamerkkejä, kuten altaan reunoja “maa, meri, laiva” -leikkiä mukaillen.

• Miksi kriittinen: Ilman tehokasta uintitekniikkaa ihminen ei pysty liikkumaan vedessä tarpeeksi nopeasti tai taloudellisesti hätätilanteessa.
• Mitä tarkoittaa: Taito uida erilaisilla uintityyleillä, kuten kroolilla ja selkäuinnilla, jotka tarjoavat nopeutta ja kestävyyttä. Rintauinti pää pinnalla mahdollistaa ympäristön havainnoinnin.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele lasten kanssa eri uintitekniikoita monipuolisesti. On hyvä antaa oppilaiden pohtia ja testata, mitkä uintitekniikat sopivat eri tilanteisiin ja mitkä uintitekniikat ovat mahdollisia pelastusliivit päällä.

• Miksi kriittinen: Sukeltaminen veden alle voi olla tarpeen vaarojen välttämiseksi, vaaratilanteesta poistumiseksi tai esineiden hakemiseksi veden alta.
• Mitä tarkoittaa: Taito sukeltaa pinnan alle ja liikkua tarvittaessa veden alla esimerkiksi esteiden väistämiseksi.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele oppilaiden kanssa esineiden noutamista altaan pohjasta eri leikkien avulla. Voit käyttää erilaisia värikkäitä leluja, renkaita tai kokeilla vanteiden ja lötköpötköjen alta sukeltamista. Testaa myös oppilaiden kanssa, voiko pelastusliivit päällä sukeltaa.

• Miksi kriittinen: Moni hukkuminen tapahtuu, kun ihminen ei pysty nousemaan pois vedestä väsymyksen tai esteiden takia. Esimerkiksi veneestä tai laiturilta pudonnut tai jäihin vajonnut ei välttämättä löydä turvallista reittiä takaisin ylös tai ei jaksa kiivetä.
• Mitä tarkoittaa: Kyky nousta vedestä turvallisesti, myös silloin kun ranta tai esimerkiksi altaan tai laiturin reunat ovat jyrkkiä, korkeita tai liukkaita tai kun jää on pettänyt.
• Kuinka harjoitella: Testaa oppilaiden kanssa altaasta ja avovedestä poistumista käyttäen eri reittejä: luiska, tikkaat, rappuset, matala reuna, korkea reuna. Kokeilkaa myös eri reittejä vaatteet ja pelastusliivit päällä uimisen yhteydessä. Voitte pohtia jo ennen harjoitusta, mistä kohtaa kiipeäminen mahdollisesti onnistuu ja mistä ei, ja näin lisätä oman osaamisen arviointia harjoitteeseen. Voiko kokeneempi uimari kiivetä kylmäaltaasta reunan kautta pois? Miettikää mitä tapahtuu, jos tipahtaa jäihin. Voiko avannosta kiivetä ylös helposti? Mitä asioita tulee ottaa huomioon? Mitä varusteita tarvitaan?

• Miksi kriittinen: Pelastusliivi voi pelastaa hengen erityisesti silloin, kun ihminen menettää uintikykynsä tai joutuu avoveteen tahtomattaan. Pelastusliivin käyttö ennaltaehkäisee hukkumisia tehokkaimmin ja on eniten tutkittu vesipätevyyden osa-alue hukkumisten ennaltaehkäisyssä. Vain oikein päälle puettu pelastusliivi pelastaa.
• Mitä tarkoittaa: Taito valita itselle sopiva (painoluokat, istuvuus) ja kyseiseen käyttötarkoitukseen soveltuva liivi. Taito pukea pelastusliivi oikeaoppisesti päälle ja liikkua se päällä vedessä eri tavoin.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele oppilaiden kanssa pelastusliivin pukemista. Opeta, mitä eroa on kelluntaliivillä, pelastusliivillä ja ilmatäytteisellä pelastusliivillä. Harjoitelkaa ja testatkaa pelastusliivi päällä kaikkia vesipätevyyden motorisia osa-alueita: veteen menoa sekä rappusia pitkin että hypyillä, uimista (yksin ja letkana), kellumista (HELP-asento (kuva 1) eli Heat Escape Lessening Posture ja Huddle-asento (kuva 2), sukeltamista ja altaasta pois kiipeämistä. Kokeneemmat uimarit voivat kokeilla myös kellua kylmäaltaassa (HELP-asennossa) pelastusliivit päällä lyhyen ajan.

Miksi kriittinen: Hätätilanteissa ihminen voi joutua veteen vaatteet päällä, esimerkiksi jos hän putoaa laiturilta tai veneestä tai horjahtaa kalliolta. Vaatteet lisäävät veden vastusta ja tekevät liikkumisesta vaikeampaa. Vaatteiden materiaalista riippuen vaatteet voivat joko parantaa tai heikentää kelluttavuutta.

Mitä tarkoittaa: Kyky uida ja pysyä pinnalla, vaikka vaatteet hidastavat liikkeitä ja tekevät uinnista raskaampaa.

Kuinka harjoitella: Mahdollistakaa oppilaille yhteistyössä uimahallin kanssa vaatteet päällä uiminen. Vaatteiden tulee olla puhtaat, jotta allasveden laatu ei kärsi. Vaatteet päällä uiminen on tärkeä taito, jota on hyvä harjoitella jo alkeisuinnista alkaen. Vaatteet päällä uimisen ja opetusaltaassa leikkimisen voi aloittaa t-paita ja shortsit päällä. Tunnustelkaa, kuinka vastus kasvaa ja vedessä liikkuminen muuttuu. Isoon altaaseen siirryttäessä ja uimataidon vahvistuessa pukekaa päälle pitkät housut ja löysä paita. Mitkä uintitekniikat ovat mahdollisia tuolloin? Milloin uiminen vaatteet päällä on vaikeaa ja on ehdottoman tärkeää käyttää pelastusliivejä?

Miksi kriittinen: Avovedessä olosuhteet poikkeavat huomattavasti uima-altaasta. Avovedessä aallot ja virtaukset voivat nopeasti muuttua ja vaarantaa uimarin turvallisuuden. Kylmä ja tumma vesi tuovat omat haasteensa ja lisäävät hukkumisriskiä ilman oikeanlaista varustusta.

Mitä tarkoittaa: Kyky selviytyä avovedessä, tunnistaa vaarat ja sopeutua muuttuvaan ympäristöön.

Kuinka harjoitella: Luo oppilaille allasolosuhteissa simuloitu avovesiympäristö, esimerkiksi tekemällä kevyitä aaltoja, testaamalla sokkolaseja (huomioi turvallisuusseikat), tekemällä pärskeitä ja virtaavaa vettä yhdessä ryhmän kanssa (ympyrässä juokseminen ja suunnan muutos) tai kokeilemalla kylmäallasta. Pohtikaa eri aihealueita opetellessa, onnistuisiko uusi taito avovedessä: ”Mitä luulet, osaisitko kellua kylmässä vedessä?”. Kokeilkaa kylmäaltaassa pulahtamista ja opetelkaa, mitä on kylmäshokki ja mitä tarkoittaa hypotermia, sekä kuinka näitä voi välttää.

Miksi kriittinen: Tuntemattomat vaarat, kuten virtaukset, äkilliset syvyyden muutokset, erityistä varovaisuutta vaativat paikat tai heikot jäät voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja johtaa hukkumisiin.

Mitä tarkoittaa: Kyky tunnistaa ja arvioida paikallisten vesiympäristöjen piilevät vaarat, kuten virtaukset, äkkisyvät rannat tai muut korkean riskin uintipaikat, hyppypaikat tai jään kantavuuteen vaikuttavat vaaranpaikat (esimerkiksi laivaväylät, sillat, laiturit, karikot, viemärit, niemenkärjet).

Kuinka harjoitella: Keskustele oppilaiden kanssa, mikä on turvallinen uintipaikka ja mistä sen tunnistaa? Mikä paikka on vaarallinen ja miksi siellä ei kannata mennä uimaan tai liikkua? Voit kysellä kesäloman uintisuunnitelmista ja keskustella, missä voi turvallisesti mennä luistelemaan tai liikkumaan jäällä (esimerkiksi valmiit jääkentät ja jääradat). Uimaopettajan oma paikallistuntemus helpottaa aihealueen opettamista.

Miksi kriittinen: Ilman kykyä arvioida ja hallita riskejä henkilö voi altistua vaarallisille tilanteille vedessä ja veden äärellä.

Mitä tarkoittaa: Kyky arvioida olosuhteita, kuten säätiloja, ja kyky tehdä turvallisia päätöksiä ennen kuin menee veteen, jäälle tai veden äärelle. Riskeistä selviytyy joko välttämällä riskiympäristö tai riskitilanne kokonaan ja/tai varustautumalla oikein. Yksi tärkeä ”varustus” ja uintiturvallisuutta lisäävä asia on ystävä. Uimataidottomalle lapselle on tärkeää opettaa, että veden äärelle ei saa mennä ilman valvovan aikuisen läsnäoloa.

Kuinka harjoitella: Harjoittele ja keskustele lasten kanssa riskienhallinnasta. Anna heidän pohtia, mikä on esimerkiksi turvallinen tai vaarallinen uimapaikka, varuste tai väline.

Miksi kriittinen: Moni ihminen yliarvioi kykynsä vedessä, mikä voi johtaa riskialttiiseen käyttäytymiseen ja lisätä hukkumisvaaraa.

Mitä tarkoittaa: Kyky realistisesti arvioida omat vesipätevyystaidot ja tunnistaa omat rajansa vedessä, veden äärellä ja jäällä liikuttaessa.

Kuinka harjoitella: Opeta oppilaita arvioimaan omat taitonsa monipuolisesti. Harjoittele arviointia kaikkien vesipätevyyden motoristen taitojen kohdalla: osaatko mennä altaaseen turvallista reittiä, osaatko puhaltaa kuplia veteen, kellua, uida myyrää, sukeltaa renkaan pohjasta, kiivetä rappusia pitkin ylös, käyttää pelastusliivejä ja niin edelleen. Anna palaute oppilaan kyvystä arvioida itseään: ”Olitpas taitava arvioimaan omia taitojasi ja tiesit, että et osaa vielä kellua ilman apuvälinettä. Tuo onkin tärkeä tieto! Mitä luulet, osaatko kellua lötköpötköllä tai pelastusliiveillä?”

• Miksi kriittinen: Hukkuva ihminen ei usein pysty huutamaan apua tai osoittamaan selkeästi, että hän on vaarassa. Tämä tekee hukkuvan tunnistamisesta haastavaa. Hukkuvan tunnistaminen on tärkeä taito, sillä se voi pelastaa ihmishengen. On kuitenkin huomioitava, että pelastustoimenpiteet voivat asettaa myös pelastajan vaaraan, jos pelastamista ei toteuteta turvallisesti.
• Mitä tarkoittaa: Kyky tunnistaa hukkumisvaarassa oleva henkilö ja auttaa häntä turvallisesti siten, ettei pelastaja itse joudu vaaraan. Turvallinen pelastaminen tarkoittaa lisäavun hälyttämistä ja siihen voi sisältyä myös pelastusvälineiden heittämistä tai muiden sellaisten pelastusmenetelmien käyttöä, joissa pelastettavan ja pelastajan välille ei synny suoraa kosketuskontaktia.
• Kuinka harjoitella: Harjoittele oppilaiden kanssa hätään joutuneen henkilön tunnistamista ja tuntomerkkejä sekä lisäavun hälyttämistä. Opetelkaa turvallisten pelastusvälineiden käyttöä, kuten pelastusrenkaan, ämpärin, kanisterin tai köyden heittämistä veteen (Kuvio 5). Simuloikaa tilannetta harjoitteen avulla esimerkiksi niin, että opettaja esittää vaarassa olevaa henkilöä ja oppilaat harjoittelevat pelastusvälineiden heittämistä hänen avukseen. Korostakaa pienimmän riskin periaatetta pelastamisessa – pelastajan ei tule asettaa itseään ikinä vaaraan (Kuvio 6). Kaikessa vesipelastuksessa vältetään suoraa kontaktia pelastettavaan. Vasta 7.-9.-luokkalaisten kanssa harjoitellaan tekniikoita, joissa mennään veteen pelastamaan uhria, ja silloinkin AINA apuvälineen kanssa.

• Miksi kriittinen: Positiiviset vesiturvallisuusasenteet ja vahvat turvallisuuteen liittyvät arvot voivat vähentää riskialtista käyttäytymistä vedessä ja edistää turvallista toimintaa. Huonot asenteet voivat sen sijaan johtaa vaaralliseen käytökseen, kuten pelastusliivin käyttämättä jättämiseen tai muihin riskialttiisiin valintoihin.
• Mitä tarkoittaa: Myönteinen suhtautuminen vesiturvallisuuteen ja siihen liittyviin toimenpiteisiin, kuten pelastusliivin käyttöön, riskien arviointiin ja toisten ihmisten turvallisuuden huomioimiseen vedessä ja veden äärellä.
• Kuinka harjoitella: Järjestä keskusteluja ja harjoituksia, joissa oppilaat voivat jakaa mielipiteitään vesiturvallisuudesta ja oppia toisiltaan. Anna positiivista palautetta, kun oppilaat toimivat harkiten ja turvallisesti, valitsevat turvallisen reitin veteen, auttavat toisiaan, kertovat sinulle havaintojaan turvallisuusnäkökulmista (”lattia on tosi liukas tuolla”) tai oppivat ja soveltavat uusia vesiturvallisuustaitoja. Toimi uimaopettajana tietoisesti omien arvojesi mukaisesti ja ole oppilaille esimerkki hyvästä vesiturvallisuusasenteesta.