Laki kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) eli Kulutuspalvelulaki määrää uimarannan palvelun tarjoajalle huolellisuusvelvoitteen. Palvelun tarjoajan tulee tunnistaa palveluun liittyvät vaaratekijät ja arvioitava niihin liittyvät riskit.
Uimarantojen osalta tämä tarkoittaa, että uimarannan ylläpitäjän tulee tehdä uimarannalle riskinarviointi. Riskinarvioinnin pohjalta ylläpitäjä suunnittelee ja organisoi rannan turvallisuusjärjestelyt. Ylläpitäjän on myös seurattava jatkuvasti turvallisuuden toteutumista ja valittujen turvallisuusjärjestelyjen vaikuttavuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin.
Vaaratekijöiden tunnistamisesta ja niihin liittyvien riskien arvioinnista, turvallisuuden suunnittelusta ja organisoinnista sekä turvallisuuden toteutumisen seuraamisesta ja korjaavista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa.
Kuluttajaturvallisuuden valvonta kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille, jonka sivuilta löydät uimarantojen turvallisuus -toimintaohjeen (4/2024). (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Tukesin viisi suositusta uimarantojen turvallisuuden parantamiseksi:
- Uimataito on keskeinen vesiturvallisuustaito. Jokaisen rannallakävijän uimataidon vahvistaminen on tärkein yksittäinen keino ehkäistä hukkumisia.
- Pelkkä uimataito ei riitä. Vesipätevyyteen kuuluvat myös mm. veden vaarojen ymmärtäminen, omien taitojen realistinen arviointi sekä turvallinen toiminta vedessä. Puutteet vesipätevyydessä johtavat usein vakaviin vaaratilanteisiin ja hukkumisiin.
- Rantavalvonta pelastaa ihmishenkiä. Kesällä 2025 rantavalvojien toiminta ehkäisi useita vakavia onnettomuuksia. Tukes kannustaa kuntia lisäämään valvottujen uimarantojen määrää ja kehittämään rantavalvojien työn edellytyksiä.
- Uimarantojen olosuhteilla on suuri merkitys turvallisuudelle. Äkkisyvien kohtien ja rakenteellisten vaaratekijöiden poistaminen ja selkeästi rajatut uintialueet helpottavat valvontaa ja vähentävät riskejä.
- Uimarantojen ylläpitäjien on huolehdittava lakisääteisistä velvoitteistaan. Uimarannan ylläpitäjän pitää noudattaa kulutuspalvelulain vaatimuksia ja huolehtia rannan turvallisuudesta. Tähän kuuluu mm. rannan riskien arviointi, rantavalvonnan tarpeen arviointi, käyttäjien tiedottaminen turvallisuusasioista sekä onnettomuuksien kirjaaminen.
Rantavalvonta
Osana uimarantojen riskinarviointia palvelun tarjoajan tulee arvioida myös rantavalvonnan tarve.
Pelastaminen avovedessä poikkeaa huomattavasti esimerkiksi uimahallissa tai kylpylässä tapahtuvasta pelastamisesta. Rantavalvojan tulee tuntea valvomansa uimaranta ja suoriutua vesipelastus- ja ensiaputehtävistä uimarannan haastavissa olosuhteissa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on julkaissut työkalun avuksi uimarantojen rantavalvontatarpeen arviointiin. Rantavalvontatyökaluun pääset siirtymään tästä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
SUH:n rantapelastajakoulutus on aloitettu vuonna 2006 ja sen tavoitteena on kouluttaa rannoille ammattitaitoisia pelastajia.
Uimavesien puhtaus
Kuntien terveydensuojeluviranomaiset valvovat yleisten uimarantojen veden laatua ja Valvira ohjaa heitä tässä tehtävässä. Lisätietoja uimavesien puhtauden valvonnasta ja siihen liittyvistä uimarannan ylläpitäjän velvollisuuksista löydät Valviran sivulta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Lue lisää
Tarvittaessa voit olla myös yhteydessä henkilökohtaisesti.
Lisätietoja rantojen turvallisuudesta ja riskinarvioinnista:
tekninen asiantuntija
Ilpo Johansson
ilpo.johansson(at)suh.fi
puh. (09)343 6560
Lisätietoja rantapelastajakouluksesta:
Aleksandr Efimov
koulutussuunnittelija
Aleksandr.efimov(at)suh.fi
puh. 010-3407340